Siirry sisältöön
Pedagogiikka
AMK-maisteri – Työelämän moniosaaja

Ylemmän tutkinnon kehittäminen ammattikorkeakouluihin 14 vuotta sitten oli rohkea sekä moderni tapa ymmärtää tutkimuksen ja työelämän rajapintaa. Samalla varmistettiin suomalaisen koulutuskulttuurin ainutlaatuinen jatkumo, jossa ei ole umpikujia myöskään ammatillista väylää eteneville.

Kirjoittajat:

Kimmo Mäki

korkeakoulupedagogiikan yliopettaja, KTT, KL
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Liisa Vanhanen-Nuutinen

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Hannu Kotila

yliopettaja, pedagogiikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 03.05.2017

AMK-maisterikoulutus on suomalainen koulutusinnovaatio, jonka tarkoituksena on vastata yhteiskunnallisiin ja työelämän kehittämistarpeisiin. Tutkinnon ytimessä on tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminta, joka antaa työkalut ja tavan toimia työssä. Opiskelu työn ohessa, opintojen sitominen työn organisaatioihin sekä opiskelijoiden vähintään kolmen vuoden työkokemus antavat hyvät lähtökohdat työtä tutkivalle ja kehittävälle osaamiselle. Koulutus tuottaa maisterikelpoisuuden ja on eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä tasoa EQF 7, mikä vastaa ylempien ammattikorkeakoulujen tasomääritystä.

AMK-maisterikoulutuksen kehitystarina on tyypillinen kuvaus suomalaisesta korkeakoulupolitiikasta ja painotuksesta korkeakoulutuksen duaalimallissa. Työelämän kehittämispotentiaalia hyödyntävä uudenalainen maisterikoulutus on haastanut nykyisen korkeakoulukentän ja kyseenalaistaa perinteiset käsitykset korkeakoulujen jatkotutkinnoista.

Maisteritutkinnon on perinteisesti ajateltu kuuluvan yliopistojen toimenkuvaan. Sen rinnalla ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tuonut vahvan sidoksen työelämään, koulutuksen rakentuessa teoreettisen tietoperustan ja käytännön työelämän integraatioon. AMK-maisterien hyväksyminen ja tuntemus työelämässä sekä rinnastaminen yliopistojen maisteritutkintoihin ei ole ollut kuitenkaan yksiselitteistä. Haasteita on esiintynyt muun muassa tutkinnon asemassa yliopiston maisteritutkinnon rinnalla sekä maisteri-nimikkeen käytössä. Tutkinnon jälkeisten jatko-opintoväylien avautuminen yliopistoissa ei myöskään ole ollut itsestään selvää (ks. Arene: YAMK-RAKE -selvitys 2016, 13). Tästä huolimatta tutkinto on vakiinnuttamassa asemaansa kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuna tutkintona.

Tarve korkeatasoiselle ammatilliselle osaamiselle

On selvää, että yrityksissä on tarvetta korkeatasoiselle ammatilliselle osaamiselle, varsinkin tuotekehityksessä. Tämä tarkoittaa, että työelämäläheisen tutkimusosaamisen ja tätä tukevan tohtorikoulutuksen tarve lisääntyy sitä mukaan, kun ammattikorkeakoulujen AMK-maisteritutkintoja suorittaneiden määrä kasvaa (em. 13). Erityisesti sellaiset työsektorit, joissa on vähemmän akateemista tutkintoperinnettä ovat ottaneet AMK-maisterit tyytyväisinä vastaan. Valmistuneille on löytynyt kiitettävästi tehtäviä johtamis- ja kehittämistyössä.

Arene (2016) jäsentää ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yksilön, työelämän ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Yksilön kannalta tutkinto nähdään urakehitystä edistävänä ja hyvin työllistävänä tutkintona (95 % on heti työelämässä) (em. 2). Yksilö kartuttaa verkostoitumistaitojaan ja verkostojaan opintojensa aikana TKI-hankkeiden, työelämälähtöisten kehittämistehtävien ja opettajiensa avulla. Työ- ja elinkeinoelämä saa maistereilta käytännönläheistä ja tarvelähtöistä asiantuntijuusosaamista. Nopea sijoittuminen työelämään on konkreettista vaikuttavuutta valtakunnan tasolla. Ammattikorkeakoulun toiminta-alueella AMK-maisteri-koulutukset suunnitellaan osaamisen hyödyntäjien kanssa ja alueellinen osaaminen keskittyy.

Uusi AMK-maisterit-kirja avaa moniosaajan profiilia

Toimittamassamme kirjassa AMK-maisteri – työelämän moniosaaja avataan kokonaisvaltaisesti ylemmän ammattikorkeakoulututkintoa, sen nykytilaa ja kehityssuuntia. Kirjoittajat ovat AMK-maistereita, ylemmän tutkinnon kouluttajia sekä yhteistyökumppaneita järjestö- ja elinkeinoelämästä. Artikkelit perustuvat tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä kokemuksiin AMK-maisterikoulutuksesta.

Kirjassa piirretään lukijalle käsitystä AMK-maisterikoulutuksen profiilista ja pelikentästä, koulutuksessa toteutettavasta pedagogiikasta, tutkivasta ja kehittävästä työskentelytavasta ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä sekä työmarkkinakelpoisuudesta.

AMK-maisteritutkinnon menestyminen ja pysyvyys tulevaisuudessa mittaa samalla koko korkeakouluduaalijärjestelmämme pysyvyyden.
Kirjan julkaisutilaisuus pidetään 3.5.2017. Julkaisun voi tämän jälkeen tilata Haaga-Helian verkkokaupasta, ja yritykset ja yhteisöt verkkokuapan lisäksi sähköpostiosoitteesta julkaisut@haaga-helia.fi.

Kirjoittajat ovat Haaga-Helian Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettajat Kimmo Mäki, Liisa Vanhanen-Nuutinen ja Hannu Kotila.

Lähteet

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. 2016. YAMK-RAKE -selvitys. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana – YAMK- tutkinnot suomalaisena koulutusinnovaationa. Luettuna http://www.arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/vaikuttavuus/yamk-rake-selvitys.

Mäki K., Vanhanen-Nuutinen L., Hannu Kotila, H. (toim.) 2017. AMK-maisteri – Työelämän moniosaaja. Haaga-Helia julkaisut 2017. Helsinki.