Virtuaalitodellisuus (virtual reality) on tullut ammatilliseen koulutukseen jäädäkseen. VR-pedagogiikka tarjoaa huikeita mahdollisuuksia myös tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukemiseen. Usein teknologioiden ottaminen osaksi omaa opetus- ja ohjaustyötä on arjen keskellä kuitenkin myös haastavaa. On opeteltava käyttämään uusia sovelluksia, rakennettava uudenlaisia oppimisympäristöjä, kehitettävä niihin sopivaa pedagogiikkaa ja tuettava opiskelijoita uudenlaisten oppimisen välineiden ja tilojen käyttämiseen.

Otin haasteeksi osana ammatillisia erityisopettajaopintojani katsoa, mihin omalla alallani VR:n mahdollisuudet taipuisivat. Pääsin mukaan hankkeeseen, johon osallistuminen tuki oman VR-pedagogisen osaamiseni kehittymistä. Seurauksena syntyi uusia avauksia VR-oppimisympäristöjen käyttämiseen oman alani opiskelijoiden tukemiseksi ammatillisten tutkinnonosien sisällöissä.

Lähdin kehittämään omaa osaamistani 360°-kuvan ja virtuaalisen sisällön hyödyntämisessä tekstiili- ja muotialan opetuksessa ja ohjaamisessa. Tekstiili- ja muotialan tuotteet ovat usein kolmiulotteisia ja opiskelijoilla on haasteita hahmottaa esimerkiksi vaatteen rakennetta. Tavoitteeni oli kehittää opetusmateriaalia poikkileikkauskuvien hahmottamiseen: saada otettua kuvia tekstiilien saumoista ja tuoda saumojen poikkileikkaukset “silmien eteen” VR-maailmassa.

Miten otetaan 360°-kuvia ja videoita?

Perehtymiseni aiheeseen lähti 360-kameran käytöstä, miten sillä otetaan kuvia ja videoita ja miten niitä pitää muokata (parsia), jotta niitä voi käyttää VR-ympäristössä. Perusteet kameran käyttöön sain työpaikkani digipedatiimiltä.

Opin 360-videon tekemistä osallistumalla Haaga-Heliassa VOP-hankkeeseen erityisopettajaopintojeni yhteydessä. Kuvat ja videot viedään Thinglink-alustalle, johon luodaan tehtäviä, skenaarioita, infotauluja ja ohjeita käytettäväksi VR:ssä. VR-lasien käytön opettelu vie aikaa ja siihen liittyy paljon yllättäviä tilanteita: yhteydet eivät toimi, näkymä pimenee, painat väärää nappia ohjaimissa tai skenaario jumittuu.

Virtuaalitodellisuutta ompeluluokassa

Materiaalini VR-todellisuudessa käytettäväksi sisältää 360°-kuvan ompeluluokasta ja näkymän silitystilasta. Kuvaan lisättyjen merkkien (tägien) takana on tietoa koneista ja laitteista ja niiden työturvallisesta käytöstä.

Kollegoiltani sain hyviä kehittämisideoita: video ompelukoneen langoituksesta, ompelijan ergonominen työskentelyasento, monivalintatehtävä sanaston kertaamiseen. Thinglink toimii myös 2D:nä. Pidän Thinglinkistä oppimisympäristönä, sillä sitä voi muokata ja kehittää lisäämällä erilaisia osioita luotuun pohjaan. Tästä linkistä voit käydä tutustumassa materiaaliin.

VR-pedagogiikalla on monia hyötyjä

Kehittämääni VR-materiaalia voi käyttää vaikkapa alaan tutustumisessa, esim. Tuva-koulutuksessa. VR-pedagogiikalla on todettu olevan monia hyötyjä. Yhtenä esimerkkinä on niissä harjoittelun turvallisuus, kun opiskelija lähtee reaalimaailman työympäristöihin vasta harjoiteltuaan riittävästi virtuaalisesti.

VR-pedagogiikka tarjoaa mahdollisuudet selkokielisyyteen ja kielitietoisuuteen. Kielitaidon vahvistamiseen ja ammattisanaston vieraskielisen opiskelijan suomen kielen taidon näkökulmasta on jo olemassa paljon VR-aineistoja. Virtuaalipedagogiikkaan on luontevaa rakentaa sisään pelillisyyttä, mikä motivoi erilaisia opiskelijoita. Ja tietysti virtuaalitodellisuudessa oppiminen on ennen kaikkea hauskaa – sekä opiskelijalle että ammatilliselle erityisopettajalle!

Saavutettuani auttavan lähtötason ja osaamisen VR-pedagogiikkaan kehittymiseni virtuaalisisältöjen kanssa jatkuu työparin kanssa omassa toimipisteessä tekstiili- ja muotialalla. Nähtäväksi jää, saammeko käytössä olevalla tekniikalla ja osaamisella saumat ”silmien eteen”. Mentorimme oli tästä hieman epäileväinen. Haasteita kehittämistyölle asettaa myös ainainen ajan puute kiireisessä oppilaitoksen arjessa. Seuraava vahvistettu askel kuitenkin on 3D-skannattu vaate vietynä virtuaalitodellisuuteen ja miten vaatteen muodon tutkiminen siellä mahdollistuu.