Siirry sisältöön
Palvelu
Työpäiväkokemus avainasemassa hyvän työntekijäkokemuksen rakentamisessa

Työntekijäkokemuksesta puhutaan jatkuvasti enemmän. Onnistuneen työntekijäkokemuksen rakentamiseen ei riitä onnistuneet tyky-päivät tai loistavat henkilöstöedut. Miten onnistunut työntekijäkokemus sitten rakennetaan?

Kirjoittajat:

Riikka Hynninen

projektiasiantuntija
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 19.10.2022

Kokemustutkijoiden Rossmanin ja Duerdenin (2019) mukaan kokemus on yksilöllinen ja sisältää tietoista vuorovaikutusta sekä tunteita. Kokemuksen yksilöllisestä luonteesta johtuen työpäiväkokemuksen rakentaminen lähtee yksilölle merkityksellisten asioiden ymmärtämisestä. Niiden pohjalta voidaan muodostaa käsitys yksilöistä muodostuvan tiimin merkityksellisistä asioista.

Onnistunut työntekijäkokemus rakentuu vastaavasti onnistuneiden työpäiväkokemusten pohjalta. Täydellisen työpäiväkokemuksen rakentaminen edellyttää työyhteisölle ja yksilöille merkityksellisten asioiden tunnistamista.

Hyvä esihenkilötyö parantaa työntekijöiden työhyvinvointia

Täydellistä työpäiväkokemusta voidaan lähteä rakentamaan monesta eri näkökulmasta. Osana laajempaa työntekijäkokemuksen kehityshanketta Haaga-Helian kolme opiskelijaa lähtivät tutkimaan opinnäytetöissään Kespron toimeksiannosta ravintola-alan työntekijöiden psyykkistä työhyvinvointia lähiesihenkilötyön näkökulmasta.

Opinnäytetyöt olivat tutkimustyyppisiä opinnäytetöitä, joissa laadullisen tutkimuksen avulla selvitettiin merkittävimpiä työhyvinvoinnin kehityskohteita lähiesihenkilötyön näkökulmasta.

Kaikissa kolmessa työssä nousivat merkityksellisiksi asioiksi esihenkilön aito kiinnostus työntekijöitä kohtaan, luottamuksellisen ja avoimen vuorovaikutuksen ilmapiiri ja työntekijöiden kuuntelun ja osallistamisen tärkeys. Myös palautteenanto, niin positiivinen kuin kehittävä, koettiin ensiarvoisen tärkeäksi. (Vilhunen 2022; Salonen 2022; Kukko 2022.)

Opinnäytetöiden tulokset ja tunnistetut kehityskohteet vahvistavat käsitystä siitä, että työpäiväkokemuksen rakentamisessa avainasemassa on kohtaamisosaaminen. Kohtaamisosaaminen edellyttää syvempää ymmärrystä asioista, joista työpäiväkokemus rakentuu.

Työpäiväkokemuksen parantaminen vaatii ymmärrystä ja vahvaa tahtotilaa

Työpäiväkokemus on moninainen asia. Siihen liittyy esimerkiksi tehtävä työ; mitä tehdään ja miten työ tehdään. Työpäiväkokemus on kuitenkin paljon muutakin. Jotta työntekijäkokemusta voidaan johtaa tavoitteellisesti, tulee yrityksellä olla yhteinen näkemys työntekijäkokemuksesta (Huhta & Myllyntaus 2021).

Myös työpäiväkokemuksen osalta johdon näkemyksen tulee olla yhtenäinen. Työpäiväkokemuksen parantaminen vaatii esihenkilöiltä ja johdolta vahvaa tahtotilaa. Kun esihenkilöiden ja johdon tahtotila on kohdillaan, niin hyvän työpäiväkokemuksen rakentamisen voi kirjallisuuden ja tehtyjen tutkimusten pohjalta kiteyttää viiteen kohtaan.

  1. Aito kiinnostus ihmisestä yksilönä ja tiimin jäsenenä
  2. Jatkuvan oppimisen kulttuurin rakentaminen, mikä mahdollistaa onnistumiset ja tukee tavoitteita
  3. Luottamuksen rakentaminen arjessa
  4. Myötäeläminen ja kyky katsoa asioita toisen silmin
  5. Osallistaminen, yhdessä tekeminen

Veto- ja pitovoimaa ravintola-alalle

Ravintola-alan työvoiman tarve on tällä hetkellä suuri ja työntekijäkokemuksen kehittäminen on toimialalle äärimmäisen tärkeä aihe työntekijöiden saatavuuden ja pysyvyyden näkökulmasta. Työntekijäkokemus on ratkaisevassa roolissa alan mielikuvan rakentumiseen ja sitä kautta alan veto- ja pitovoimaan.

Syksyn 2022 aikana yhteistyö Haaga-Helian ja Kespron välillä jatkuu tärkeän teeman ympärillä. Opiskelijat lähtevät tulevissa opinnäytetöissään selvittämään Kespron toimeksiannosta tarkemmin ravintola-alan työpäiväkokemukseen vaikuttavia asioita. Lisäksi tavoitteena on rakentaa opinnäytetyönä ravintola-alan ”työkalupakki” työpäiväkokemuksen kehittämisen avuksi.

Haaga-Heliassa on käynnistynyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama kaksivuotinen hanke, jonka tavoitteena on luoda MaRaTa-alalle nopea osaamisen kehittämisen malli ja osaamismoduuleja, joilla tuetaan alan työntekijäkokemuksen kehittymistä ja tätä kautta parannetaan alan veto- ja pitovoimaa.

Lähteet

Huhta, M. & Myllyntaus, V. 2021. Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus. Alma Talent 2021. Helsinki

Kukko, J. 2022. Työhyvinvoinnin toteutuminen ravintoloiden arjessa. Haaga-Helia. Helsinki.

Rossman, J. & Duerden, M. 2019. Designing experiences. Columbia University Press. New York.

Salonen, S. 2022. Psyykkinen työhyvinvointi ravintoloiden arjessa. Haaga-Helia. Helsinki.

Vilhunen, S-P. 2022. Lähiesihenkilötyön vaikutukset työntekijän psyykkiseen työhyvinvointiin. Haaga-Helia. Helsinki.

Kuva: www.shutterstock.com