K-ryhmä listasi verkkosivuillaan kymmenen ruokatrendiä vuodelle 2020.
Mutta mikä loppujen lopuksi on muuttunut viidessätoista vuodessa? Moni tämän hetken trendi näyttäisi muhineen ja näyttäytyy nyt osana individualismin sekä globaalin kulutusetiikan megatrendejä.
Joskus aina on hyvä katsahtaa menneisyyteen, jotta osaa arvioida tulevaisuutta ja sijoittaa nykyisyyden oikeaan kontekstiin – tai ainakin mittasuhteisiin. Kuuma muotioikku, poliittinen liikehdintä tai trendi asettuu silloin uudenlaiseen valoon. Tällaisia pohdimme, kun lehtivarastojamme siivotessa törmäsimme ruokamuotia ja juomatrendejä vuonna 2005 käsittelevään Glorian ruoka & viini -lehteen (1/2005).
Jokainen vähänkin muotia seuraava tietää, että leveitä lahkeita seuraa aina pillimuoti, jonka jälkeen tulevat caprit ja hetken kuluttua onkin taas leveiden lahkeiden vuoro. Sama näyttäisi pätevän ruokatrendeihin, sillä yllättävän moni vuodelle 2020 povatuista trendeistä kupli pinnan alla jo vuonna 2005.
Lähiruoka ja sienestäminen olivat pop jo 2005
Glorian ruoka & viini -lehden toimituksen kokoama listaus alkaa – millä muulla kuin – lähiruoalla! Kun lähiruoasta on kohkattu mediassa viime vuodet, on hauska huomata, että munaringit ja tutun Möttösen perhetilan lehmän maito ovat trendinä jo ehtineet teini-ikään. Lähiruokaa listauksessa seuraavat kaikki itse tehty, lähimetsästä poimittu, kalastettu, suomalainen ruoka. Oman kesälampaan koko ruhon käyttö. Slow food, slow cooking. Entisajan köyhä keittiö.
Kuulostaako tutulta? Helsingin ravintolaskeneä viime aikoina rikastuttaneet Nollan ja Maannoksen tyyppiset jätteettömät ja lähes lihattomat ravintolat yleistyvät. Maannoksen ruokafilosofiassa on palattu mummolaan, jossa tosin pula-ajan ihmisten oli pakko kerätä ruokaa metsästä tai trendikkäästi fermentoida sitä, jotta se säilyisi – eikä kyse suinkaan ollut isovanhempien radikaalista esihipsteriydestä.
Tiedostava kuluttaminen on nyt trendi
”Trendi on sellainen piirre nykyhetkessä, joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, että sitä on suhteellisen helppo jäljittää tai ennakoida. Trendiä voisi kuvata esimerkiksi siten, että se on suuntaus, virtaus tai muutoksen kaava.” (Rubin)
Vaikka vuonna 2005 ei vielä osattu pelätä ilmastonmuutosta tai varoa (mikro)muovia, on keittiömaailma ollut hyvinkin samoilla linjoilla kuin marraskuun lopulla julkistetussa K-ryhmän ruokatrendit 2020. Tiedostava kuluttaminen näkyy vähittäiskaupan mielestä ensi vuoden ostoskorissa. Ruokatrendien joukkoon nousevat niin ruoan alkuperän entistä suurempi arvostaminen kuin ilmastotietoisuus.
Tiedostava kuluttaminen nousi jo K-ryhmän Ruokailmiöt 2019 -tutkimuksessa suurimmaksi suomalaisten ruokaostoksiin vaikuttavaksi ilmiöksi. Trendi ei Keskon mukaan osoita hiipumisen merkkejä ja se näkyy ruokakaupassa lähiruoan ja eettisen ruoan suosimisena sekä ympäristöystävällisinä valintoina. ”Uskomme ilmastotietoisuuden alkavan konkretisoitua vuonna 2020 teoiksi”, sanoo K-ryhmän päivittäistavaratoimialan asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar Keskon tiedotteessa. Sitä sopii toivoa.
Mutta onko trendi pop vain Kehä III:n sisäpuolella?
Juttelimme taannoin ilmastotietoisuudesta pääkaupunkilaisten ruokatoimittajien ja -bloggaajien kanssa Silja Linen tilaisuudessa, jossa esiteltiin Bon Vivant -ravintolan Menu Nordic- ja Menu Nordic Vegan- kokonaisuudet.
Menuissa on panostettu erityisesti kotimaisiin raaka-aineisiin ja puhtaaseen lähiruokaan: lautasella maistuu puolankalainen nokkonen, luomukananmuna ja Saimaan vesistön hauki. Erityisen menuista teki pientuottajien käyttäminen Siljan kokoisessa laitoksessa (esimerkiksi laivojen tarvitsemat aamiaiskanamunien määrät ovat käsittämättömiä) ja se, että vegaaninen menu on oma kokonaisuutensa, eikä vain sekasyöjien menusta riisuttu versio.
Mahtavaa. Onko sille kysyntää? ”Haluamme palvella kaikkia syöjiä”, Silja Symphonyn keittiöpäällikkö Jonas Niklasson aloittaa vastaamaan. Ei kun oikeasti. Liikkuuko vegaaninen menu? ”Niitä on tilatuista menuista noin kaksi, kolme prosenttia”, Niklasson kertoo. Median edustajat olivat juuri ilmaisseet näkemyksen, että (ilmastotietoisuudesta kumpuavassa) vegaanisuudessa ei ole kysymys pääkaupunkiseudun mediaväen kuplasta, vaan koko Suomi seuraa tätä trendiä. Rohkenemme yhä epäillä tätä.
Signaalista trendin kautta megatrendiin
Se, että muun muassa HYY poistaa naudanlihan lounasvalikoimistaan helmikuussa 2020 on hyvä signaali – sama trendi näkyy päiväkodeissa ja kouluissa etenkin isommilla yliopistopaikkakunnilla. Kuitenkin valtaosa Suomen aikuisväestöstä (86 prosenttia miehistä ja 78 prosenttia naisista) ei saavuta suositusten mukaista 500 grammaa kasvisten, hedelmien ja marjojen käytössä päivittäisessä ruokavaliossa. Neljä viidestä miehestä käyttää punaista ja prosessoitua lihaa suosituksia enemmän (FinRavinto 2017 -tutkimus). Lihaton lokakuukaan ei näy kauppojen lihanmyynnissä, sanotaan SOK:sta, Keskosta ja Lidlistä. Vegaanisten tuotteiden myynnissä ei vastaavasti siinäkään näy myyntipiikkiä lokakuussa.
Onkin oleellista kyetä erottamaan heikot signaalit trendeistä ja nähdä trendit megatrendien ilmentymänä. Siinä Haaga-Helian asiantuntijat ovatkin oiva apu yrityksille, päättäjille ja yhteistyökumppaneille. Muun muassa Haaga-Helian LAB8:n palvelut sisältävät kaikille avoimia trendipalveluja ja työkaluja, joihin kannattaa ehdottomasti tutustua.
K-ryhmän 10 ruokatrendiä vuonna 2020
- Arvostus alkuperää kohtaan lisääntyy
- Ilmastotietoisuus näkyy tekoina
- Helpommin lajiteltavia ja vähemmän muovia sisältäviä pakkauksia
- Uusia kasvisruokavaihtoehtoja
- Terveellisyys ja hyvinvointi yhdistyvät tiiviimmin nopeaan ja helppoon ruokailuun
- Entistä pidemmälle räätälöidyt ruokavaliot
- Rohkeutta makuihin: etniset tuotteet lisääntyvät ostoskoreissa
- Lajikehifistely nousee: perinteisistä kasviksista valitaan jalostettuja erikoislajikkeita
- Luomu arkipäiväistyy
- Uudenlaiset hittituotteet suunnitellaan yhä useammin asiakkaiden kanssa
Lähteet
Rubin, A. Trendianalyysi tulevaisuudentutkimuksen menetelmänä
Puhakainen ja Tuominen työskentelevät Haaga-Heliassa mm. LAB8:n parissa. Tuominen on erikoistunut moniaististen kokemusten mallintamiseen ja suunnitteluun. Puhakainen on kokenut viestinnän asiantuntija, jonka erikoisaloja ovat etenkin ruoka ja matkailu sekä asiakaskokemus. Molemmat pitävät hyvästä ruoasta sekä juomasta ja voisivat puhua aiheesta tuntikausia – hyvän aterian äärellä.