Hyvinvoiva työtekijä pystyy tasapainottamaan työ- ja vapaa-ajan sekä kokee työnsä merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Sitran (2023) mukaan työhyvinvoinnin merkitys kasvaa koko ajan, joten on äärimmäisen tärkeää löytää keinoja, joilla työhyvinvointia voidaan tukea. 

Olipa kyse sitten fyysisestä, psyykkisestä tai sosiaalisesta hyvinvoinnista, työhyvinvointi on työpaikan kaikkien toimijoiden yhteinen asia. Vaikka eri ammateissa terveyttä edistävät toimenpiteet ovat erilaisia, työhyvinvoinnilla on vaikutusta koko työyhteisön ilmapiiriin ja toimintaan (Työterveyslaitos 2024).  
Opiskelijat tarttuivat tähän haasteeseen ja lähtivät kehittämään tulevaisuuden työelämää Design Sprint -menetelmän avulla. 

Design Sprintillä tuloksiin 

Design Sprint on kehittämistyön menetelmä ja prosessi, jolla on tarkoitus luoda nopeasti uusia tuotteita tai kehittää olemassa olevia palveluja paremmiksi. Menetelmän on kehittänyt Jake Knapp Googlella.  

Design Sprint on viisivaiheinen prosessi, jossa ensimmäisen vaiheen tavoitteena on määritellä kehitystehtävän tavoite ja kuvata tie ratkaisuun. Tavoitetta määriteltäessä keskeistä on tulevaisuusajattelu, jotta suunnitelmat ovat varmasti kattavia ja kestäviä myös pitkällä aikavälillä. Tämä mahdollistaa liiketoiminnan paremman valmistautumisen tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. (Knapp ym. 2021.) 

Opiskelijat ottivat tulevaisuusajattelun vahvasti mukaan jo kehitystehtävän alussa ja hyödynsivät Sitran megatrendikortteja. Yksi opiskelijaryhmä valitsi megatrendin, jonka mukaan työhyvinvoinnin merkitys laajenee tulevaisuudessa.  

Design Sprintin ensimmäisessä vaiheessa ryhmä kehitteli tämän teeman ympärille konkreettisen kehitystehtävän ja kiteytti sen tavoitteen näin: ”Tulevaisuudessa työntekijän hyvinvointi paranee, kun työ ja vapaa-aika on terveellisessä balanssissa.” 

Tavoitetta määritellessään opiskelijat miettivät vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miksi teemme tätä projektia? Missä haluamme olla seuraavan kuuden kuukauden tai vuoden kuluttua? Minkälainen olisi paras tulevaisuus? 

Kiteytetyn tavoitteen perusteella on helppo lähteä ideoimaan ratkaisuja. Seuraavaksi ryhmä määritti kysymykset, joihin lopullisen ratkaisun tulisi vastata: “Miten työnantaja ja työntekijä sitoutetaan hyvinvoinnin edistämiseen?”  ja “Onko yksilön hyvinvointi työntekijän vai työnantajan vastuulla?”. Tällaisten “sprintti”-kysymysten tarkoituksena on ohjata sekä ideointia että kehitystyötä yhdessä sovittuun suuntaan läpi koko Design Sprint -prosessin. 

Vahvan tulevaisuusajattelun avulla syntyi lopulta “Work-Life-Balance” -verkkosivusto, joka tarjoaa ratkaisun erikokoisten yritysten työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseen sekä työ- ja vapaa-ajan tasapainottamiseen. Konsepti on toistaiseksi vielä prototyyppi. 

Katse tulevaisuuteen  

Megatrendit ovat oivallinen lähtökohta tulevaisuuden kehitystyötä määriteltäessä. Toisaalta hurjimpaankin tulevaisuudennäkemykseen pitäisi kyetä osoittamaan looginen ja mahdollinen polku, jota seuraamalla mahdollisuus voi tulla todellisuudeksi.  

Tähän Design Sprint ja Sitran megatrendikortit antoivat onnistuneen viitekehyksen. Megatrendien ja tulevaisuuden visioiden pohtiminen auttaa tunnistamaan käyttäjien muuttuvia tarpeita ja odotuksia vahvistaen myös liiketoiminnan kannattavuutta pitkällä aikavälillä.