Siirry sisältöön
Opiskelu
TikTok-sukupolven ajattelun taitoja kehittämässä

Kirjoittajat:

Maria Haukka

lehtori, HR ja johtaminen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 14.03.2024

Ammattikorkeakoulumme opetuksessa keskitytään jakamaan parhaita oppeja ja käytäntöjä työelämään. Kannatan napakamman tulevaisuusnäkökulman lisäämistä opetukseemme. Tulevaisuuden työelämäänhän me opiskelijoita valmennamme.

Opintojen tulevaisuusnäkökulmaa lisäämme kehittämällä opiskelijoiden ennakointiosaamisen taitoja.

Ennakoinnin kiistattomat hyödyt

Tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo (2021, luku 1) on todennut, että tutkimusten mukaan ennakointia harjoittavien yritysten kasvuvauhti on 200 prosenttia nopeampaa ja kannattavuus 33 prosenttia parempaa kuin vertailuyritysten. Ennakoinnilla on muitakin hyötyjä, kuten se tehostaa riskeihin varautumista ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista.

Professori Isaac Asimovin sanotaan todenneen, että yhtään järkevää päätöstä ei voida tehdä ajattelemalla maailmaa ainoastaan sellaisena kuin se on, vaan millainen se tulee olemaan.

Ennakointiosaamisen hyödyt ovat kiistattomat.

Tämän tarpeen näkökulmasta Haaga-Helia ammattikorkeakouluun suunniteltiin uusi opintojakso. Ennakointiosaamisen menetelmiä on runsaasti, mutta opintojakson menetelmäksi valikoitiin skenaariotyöskentely.

Skenaariotyöskentely uutena opintojaksona

Opintojakson punaisena lankana oli se, että pienryhmät rakensivat tavoitteen mukaisia skenaarioita. Opiskelu aloitettiin etsimällä erilaisia ilmiöitä, minkä jälkeen he pohtivat niiden systeemisyyttä eli sitä, millaisia muutoksia kukin ilmiö toteutuessaan lisää. Tämän kehityspolun lopuksi he rakensivat neljä erilaista tutkimuskysymyksiin vastaavaa tulevaisuuskuvaa, jotka kirjoitettiin auki skenaarioiksi.

Pitkän linjan opettajana kokonaisuuden suunnittelu oli selkeää. Pilkoin kokonaisuuden pieniin palasiin. Aloitin jokaisen tunnin alustuksella päivän teemasta, jonka pohjalta pienryhmät työstivät vaihe vaiheelta omaa ryhmätyötään. Olin läsnä ohjaamassa ja vastaamassa kysymyksiin.

Opintojakso kuitenkin osoittautui ehkä kaikista vaativimmaksi opintojaksoksi, jota olen koskaan vetänyt.

Miten opettaa sellaista, mitä ei ole olemassa? Miten ajatella jotain, mitä ei vielä ole?

Opintojakson haasteet

Selkeästi helpoin osuus opiskelijoille oli selvittää, mitä megatrendejä ja trendejä on nähtävillä. Hiljaisten signaalien etsiminen olikin työläämpää, mutta siinäkin ryhmät onnistuivat aika hyvin. Tämän jälkeen teemat vaikeutuivat.

Niin sanottujen muutosvoimien ymmärtäminen – taustalla olevien arvojen ja uskomusten etsiminen – jäi usein pinnalliselle tasolle. Systeemiajattelu eli sen pohtiminen, mihin kaikkeen tulevaan ilmiö heijastuu tulevaisuudessa, koettiin sitä työläämmäksi, mitä nuorempi opiskelija oli. ”Emme me koskaan tarvitse koulutöissä mielikuvitusta, siksi tämä on vaikeaa” tai ”Me ollaan tiktok-sukupolvi, ei me tällaista osata”.

Yksittäisten tehtävien lisäksi myös opintojakson kokonaisuuden hallinta tuotti haastetta. Opintojakson punainen lanka pyrki opiskelijoilta häviämään, koska kokonaisuus edellytti kykyä kantaa jokaista yksittäistä ilmiötä mukana loogisen kehityspolun aikaansaamiseksi. Lopputuloksista näkyi, kuinka langat olivat matkan varrella karanneet usealta käsistä.

Eräs opiskelija kiteytti palautteen näin: ”Me emme ole tottuneet ajattelemaan tällaisia asioita tai ajattelemaan tulevaisuutta, siksi tämä oli niin vaikeaa.”

Juuri näistä syistä tällaisia opintojaksoja pitää olla. Skenaariotyöskentely opettaa tiedon jäsentämistä ja järjestelmällisyyden luomista nykyajan infoähkyn keskellä. Se auttaa ymmärtämään yhteyksiä eri tapahtumien välillä. Se paljastaa opiskelijan omat pinttyneet uskomukset. Ja ennen kaikkea se kehittää opiskelijan ajattelun taitoja.

Lähde

Koskelo, M. 2021. Tehtävänä tulevaisuus. Tulevaisuusmuotoilu päätöksenteossa. Alma Talent, Helsinki.