Uuden lukuvuoden lähestyessä sähköposti täyttyy huolestuneiden kansainvälisten opiskelijoiden viesteistä, jotka koskevat opintojen aloitusta ja viisumien saamista. Useat opiskelijat taistelevat maahantuloon liittyvän byrokratian kanssa: viisumihakemukset eivät mene läpi, jonotusnumerot vaihtelevat, aikoja suurlähetystöihin ei ole ja joskus viisumiasioita ei voi hoitaa edes opiskelijoiden kotikaupungeissa.

Jos opiskelijat eivät pääse aloittamaan opintoja, heille tarjotaan mahdollisuus aloittaa ensimmäinen lukukausi etänä, jolloin he tekevät pääasiassa virtuaaliopintoja. Opintojen suorittaminen etänä ei kuitenkaan ole yksinkertaista, koska opiskelijat eivät ole tottuneet suomalaiseen opetuskulttuuriin ja -järjestelmään. Tietoliikenneyhteydet voivat olla heikot, ja uusien järjestelmien käyttöönoton opettelu itsenäisesti voi tuottaa useita haasteita. Toisaalta opiskelijat eivät välttämättä ole edes motivoituneita suorittamaan etäopintoja.

Tarjoamme ulkomailla oleville opiskelijoille neuvontaa myös etänä, mutta opinto-ohjaajien ja opintoneuvojien on vaikea ohjata opiskelijoita yksilökohtaisesti. Opiskelijoiden integroituminen on mahdotonta vain tietokoneiden välityksellä.

Viiveet viisumin saamisessa aiheuttavat monenlaisia ongelmia

Kun viisumi vihdoin myönnetään, opiskelijat tulevat usein maahan kesken lukukauden ja toivovat pääsevänsä osallistumaan luennoille kampuksella. Kesken lukukautta saapuvat opiskelijat ovat kuitenkin monella tavalla takamatkalla. Ryhmäytyminen on haastavampaa, kontaktiopetukseen osallistuminen ei välttämättä ole mahdollista ja opinnoissa on monesti jo jääty jälkeen muista opiskelijoista.

Opettajien on hankala suunnitella kursseja ja toteutuksia, kun he eivät tiedä, kuinka moni opiskelijoista osallistuu kurssille paikan päällä. Miten läsnäoloa vaativien kurssien pitäminen onnistuu, jos suurin osa uusista opiskelijoista ei ole vielä päässyt maahan? Lisäksi toteutuksien pitäminen hybridimallina, eli yhtä aikaa luokassa ja etänä, on opettajan näkökulmasta usein ongelmallista.

Jos opinnoissa on jääty pahasti jälkeen, opintojen kiinni saamisessa on omat haasteensa, eikä valmistuminen tavoiteajassa ei useinkaan onnistu.

Joskus opiskelija saa maahanmuuttovirastolta kielteisen päätöksen eikä siis pääse maahan ollenkaan. Sen jälkeen alkaa lukukausimaksun palautusrumba ja pohdinta, pitäisikö viisumia yrittää hakea vielä uudelleen. Opiskeluja ei voi kuitenkaan laittaa tauolle näiden asioiden takia, vaan opiskeluaika kuluu jatkuvasti. Pahimmissa tapauksissa viisumin saannissa on kestänyt jopa kaksi vuotta.

Erityisesti syksyn 2022 yhteishaussa hakemusprosessi oli hyvin lyhyt, ja opiskelijat saivat tiedon opiskelupaikasta suhteellisen myöhään siihen nähden, että opinnot alkavat jo tammikuun alussa. Viisumin saaminen kuukauden sisällä on miltei mahdotonta pitkien jonojen vuoksi. Monet opiskelijat ovat halukkaita siirtämään opintojen aloitusta elokuuhun, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista.

Järjestelmään ja hakuaikoihin tarvitaan joustavuutta

Suomeen tarvitaan kansainvälistä osaamista ja tekijöitä, mutta samoin tarvitaan lisää suunnittelua hakuprosessien järjestämiseen ja aikatauluttamiseen, jotta kansainväliset osaajat pääsevät paikan päälle silloin kun opinnot alkavat. Prosessia tulisi saada sujuvammaksi, jotta opiskelijoilla olisi tarpeeksi aikaa hoitaa viisumiasiat kuntoon ennen opintojen aloitusta. Esimerkiksi syksyn yhteishaussa hakeneet voisivat aloittaa opinnot kokonaan vasta elokuussa.

Mahtavaa on se, että meillä on Suomessa yhä enemmän englanninkielisiä koulutusohjelmia ja että Suomeen hakee useita opiskelijoita Suomen ulkopuolelta. Suomi koulutusmaana selvästi houkuttelee hakijoita, joten onkin tärkeää vastata kysyntään, tarjota laadukasta opetusta ja ohjausta sekä mahdollistaa työllistyminen Suomeen.