Siirry sisältöön
Opiskelu
Reunatuntemuksia uuden oppimisen äärellä

Opettajana ja opinnäytetyöohjaajana on hyvä tiedostaa opiskelijan erilaisia tuntemuksia opinnäytetyöprosessin aikana ja antaa opiskelijalle myös mahdollisuus ottaa aikaa tunteilleen ja niiden käsittelylle, kirjoittaa Tiina Mehto.

Julkaistu : 04.11.2021

Meitä usein haastetaan, että on hyvä astua ”laatikon ulkopuolelle” katsomaan maailmaa ja oppimaan. Meillä itsellämme voi olla myös ideaalinen ajatus, että oppiminen on aina kivaa ja jopa helppoa. Näin ei useinkaan ole.

Kohtaamme mukavuusalueen reunoilla reunatuntemuksia. Epämukavia reunatuntemuksia ovat pelko, häpeä, syyllisyys, turhautuminen, pettymys ja jopa viha. (Mälkki & Mansikka-aho 2020, 69.)

Opinnäytetyöprosessi on oppimismatka, jossa opinnäytetyöohjaajana usein näkee koko tunneskaalan opiskelijoiden keskuudessa, aina innostuksesta, jännitykseen, pelkoon, turhautumiseen, pettymykseen, toivoon ja helpottuneisuuteen asti. Toisinaan opettaja opinnäytetyön ohjaamisen lisäksi joutuu olemaan myös opiskelijan tunteiden tunnustelija, tsemppaaja ja toivon tuoja.

Reunatuntemukset liittyvät epävarmuuteen

Reunatuntemuksia voi tulla, kun emme ymmärrä tilannetta aiemman kokemuksemme pohjalta (Mälkki & Mansikka-aho 2020, 69). Opinnäytetyöprosessi on monelle opiskelijalle ensimmäinen kerta, kun hän pääsee itsenäisesti perehtymään syvällisemmin johonkin asiaan ja valitsemaan muodon, miten hän sen toteuttaa. Tämä voi olla ensimmäinen kerta, kun opiskelija tekee tutkimusta tai vie projektin läpi esimerkiksi toiminnallisen työn osalta. Jo tässä itsessään on paljon opittavaa. Paljon herää alussa ihmetystä siitä, mitä opinnäytetyöhön kuuluu ja miten se tehdään. Samalla kuitenkin on jo jonkinlainen tunnefiilis olemassa asiasta.

Ikäviä reunatuntemuksia voi myös tulla esiin, jos kohtaamme sosiaalista torjuntaa tai meillä ei ole mahdollisuutta toimia sosiaalisesti. Lisäksi negatiiviset tunteet heräävät erityisesti, jos omat uskomukset, aikaisemmat oletuksemme tai jopa arvomme kyseenalaistuu. Nämä voimakkaat tunteet haastavat meidän aikaisempaa ajattelumallia. (Mälkki & Mansikka-aho 2020, 70.)

Ajattelumallin muutos voi tulla esiin opinnäytetyön aikana, kun opiskelija perehtyy uusiin teorioihin ja malleihin, saa ymmärrystä uusista maailmoista ja peilaa sitä suhteessa todellisuuteen. Opiskelijan silmät voivat avautua ja hän saa uutta ymmärrystä ja voi olla, että maailma, jonka hän näki ennen ei olekaan enää sama.

Reunatuntemukset kannattaa huomioida

Olemme inhimillisiä, tuntevia ihmisiä ja reunatuntemuksien tarkoituksena on suojella meidän mielemme eheyttä rikkovilta tilanteilta. Tähän liittyy biologinen perusta, jossa kehomme voi aktivoitua ”taistele- tai pakenemoodiin” kun kohtaamme epämiellyttävän tilanteen. Luontaisesti ihminen haluaisi palata takaisin omalle mukavuusalueelleen ja selittää omaa ajattelumalliaan haastavat asiat ja näkökulmat itselleen, jotta saavuttaisi taas tasapainon. Pako- ja selviytymiskeinoja epämukavuusalueella ovat muiden syyttely, haastavien kysymysten ohittaminen ja selittely. (Mälkki & Mansikka-aho 2020, 68-70.)

Opettajana ja opinnäytetyöohjaajana on hyvä tiedostaa opiskelijan erilaisia tuntemuksia opinnäytetyöprosessin aikana, olla lempeä erilaisille tunteille ja antaa opiskelijalle myös mahdollisuus ottaa aikaa omille tunteilleen ja niiden käsittelylle. Välillä opettajan pitää myös tasapainoilla sen kanssa, kuinka paljon opiskelijaa kannattaa haastaa uuden oppimisessa, jotta hän ei lamaannu opinnäytetyönsä tekemisessään.

Reunatuntemuksiaan voi jokainen meistä harjoittaa

Mälkin ja Mansikka-ahon (2020, 70) mukaan ajattelun laajentamisen näkökulmasta kannattaisi harjoitella lempeästi reunatuntemuksien hyödyntämistä. Jos uskallamme antaa epämukavan tunteen olla ja hyväksymme sen osaksi kokemustamme emmekä lähde heti toimimaan siitä eroon päästäksemme, niin tämä on kuin portti uuteen ajatteluun ja reflektioon.

Reunatunteiden tunnistaminen ja niiden lempeä hyödyntäminen auttavat omien aikaisempien oletusten kriittisessä reflektoinnissa ja tätä kautta voi kukin oppia, tehdä muutoksia ja kehittää omaa ajatteluaan. Kun epämiellyttävä tunne on vallallaan, niin on hyvä myös pitää taukoja ja ottaa etäisyyttä asiaan, jotta saa oman epämiellyttävän tunnekokemuksen käsiteltyä rauhassa.

Ehkä hyvä harjoitus on pohtiakin, että miltähän tämä sama asia näyttäytyy viikon päästä, kuukauden päästä, vuoden päästä tai jopa 10 vuoden päästä ja mitä silloin tunnen ja millainen merkitys tilanteella on siinä hetkessä.

Opettaja – Muistatko sinä oman opinnäytetyömatkasi?

Lähde:

Mälkki, K. & Mansikka-aho, A. 2020. Kasvatustieteen Taskutuutori – Raketti ajattelun avaruuteen. Luettavissa: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/119788.