Oppilaitosturvallisuutta voidaan tarkastella oppilaitoksen tehtävästä käsin. Jos tehtävänä on tuottaa osaamista ja tavoitteena on oppiminen, oppimisympäristön tulee edistää oppimista. Tästä kirjoitimme myös aiemmassa blogissa käyttämällä opiskelukyvyn ja työkyvyn käsitteitä.

Opiskelu ja oppiminen tapahtuvat lukuisissa fyysisissä ja virtuaalisissa ympäristöissä, joissa kussakin on fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Jos toiminnan painopiste siirtyy toisenlaiseen fyysiseen ympäristöön, tapahtuu muutoksia oppimisympäristön kaikilla turvallisuuden ulottuvuuksien alueilla.

Fyysisesti turvallinen ympäristö on esteetön, eikä siellä kiusata

Kun työskentelemme perinteisessä oppilaitosympäristössä, on fyysinen ympäristö helposti tunnistettavissa turvallisuuden näkökulmasta. Ainakin huonosti suunnitellussa ympäristössä huomaamme turvallisuuden puutteet nopeasti. Rakenteellinen turvallisuus tulee huomioida esimerkiksi tilojen esteettömyydessä ja talotekniikan turvallisuudessa sekä asianmukaisiin opasteisiin tai irtaimistoon ja sisustukseen liittyvissä ratkaisuissa. Fyysiseen turvallisuuteen kuuluvat myös tietoturvaan ja kemikaaliturvallisuuteen liittyvät näkökulmat. (OPH, 2020.)

Kun olemme etätyössä, työnantajan vaikutusmahdollisuudet fyysisen ympäristön turvallisuuteen heikkenevät. Työnantajan velvollisuudet työkyvyn ylläpitämiseen toki säilyvät, mutta vastuu fyysisen ympäristön tarkoituksenmukaisuudesta siirtyy työntekijälle. Esimerkiksi työergonomiaan ei työnantaja voi juuri vaikuttaa, keskeisimpiä työvälineitä lukuun ottamatta.

Oppilaitoksen kestävää turvallisuuskulttuuria rakennettaessa fyysisyys käsittää luonnollisesti henkilöstön ja opiskelijoiden fyysisen koskemattomuuden. Työnantajalla tulee olla ajantasaiset ja yhteistoiminnassa tehdyt suunnitelmat ja menettelyohjeet siitä, miten opettaja ja muu henkilöstö toimivat opiskelijoihin kohdistuvissa häirintä-, kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa. Verkossa tapahtuvan häirinnän ja kiusaamisen tunnistaminen ja siihen puuttuminen edellyttävät uudenlaista osaamista.

Osallisuus on sosiaalista turvallisuutta

Psyykkiseen turvallisuuteen kuuluvat turvallisuuden tai turvattomuuden tunteisiin liittyvät näkökulmat. Opiskelijan tulee tuntea, että oppilaitoksessa on turvallisesti lähestyttävä henkilöstö, jolta hän saa tarvittaessa tukea opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Turvallisuuden tunne rakentuu yhdessä muiden opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Opiskelijan kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin kokemukseen liittyy olennaisesti kokemus oppilaitoksen ja ryhmän sosiaaliseen yhteisöön kuulumisesta.
Henkilöstön tehtävä onkin varmistaa, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus olla osa vertaisryhmää. Vertaisryhmät ovat myös työntekijöille tärkeitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta.

Kuluneen vuoden aikana Covid-19 siirsi opetuksen verkkoon, joten oppilaitosympäristössä ei ole ollut mahdollista toteuttaa perinteisiä ryhmäyttämisen menetelmiä. Etäopetuksen seurauksena yksittäiset opiskelijat voivat kokea osattomuutta ja turvattomuuden tunnetta, ellei heillä ole selkeää kokemusta ryhmään kuulumisesta. Opetushenkilöstön on pitänyt rakentaa sellaisia pedagogisia yhteistoiminnallisuuden toteutuksia digitaalisessa ympäristössä, joiden kautta myös ryhmäytyminen olisi opiskelijalle mahdollista.

Toisaalta osa oppilaista ja opiskelijoista on jopa löytänyt paremman opiskelukyvyn, kun oppilaitoksessa tapahtuva sosiaalisten kohtaamisten tuoma ahdistus puuttuu.

Lähde

Opetushallitus. (2020). Turvallisuuden osa-alueita