Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut Suomeen noin 60 000 ukrainalaista, joiden tilapäissuojeluun, kotouttamiseen sekä perus- ja täydennyskouluttamiseen tartuttiin nopeasti EU:n ja edellisen hallituksen resurssein. Ukrainalaislapset pääsivät ala- ja yläkouluun heti, ja aikuisten suomen kielen opinnot alkoivat varsin ripeästi.

Ukrainalaisten pääsy Suomeen oli tapahtunut sekavissa olosuhteissa Puolan rajalla. Osa heistä oli vain ohjattu Suomeen vieviin busseihin ja kuljetettu vastaanottokeskuksiin pitkin maata. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ukrainalaisopiskelijoita oli sijoitettuna Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa, enin osa Uudellamaalla.

Opettajatiimimme pääsi perehtymään nuorten ukrainalaisaikuisten tarinoihin, arkeen, päivärytmiin ja etenkin työ- ja opiskelutoiveisiin. Heillä oli halua korkeakouluopintoihin, mutta keskeiseksi haasteeksi nousi kielitaito: suomen kieli ei sujunut mutta ei englantikaan.

Markkinointiviestintä oli haastavaa, sillä potentiaaliset opiskelijat piti tavoittaa eri kanavien kautta ja ”pinsetein” poimien. Opinnot kyllä kiinnostivat, mutta varsinainen ilmoittautuminen korkeakoulujen opintoihin oli hankalaa jo yksistään pankkitunnusten puuttuessa.

Länsimainen liiketoiminta-ajattelu vaati omaksumista

Haaga-Helia tarjosi ukrainalaisille palveluliiketoiminnan opintoja: tulevaisuuksien tutkimus (Future studies), Design Service Systems and Value Networks ja Service Design. Opetuskielinä olivat suomi, englanti ja ukraina. Osallistujilla oli jo maisteritutkinto kotikaupungistaan, joskin osaamistaso oli enemmän alemman tutkinnon tasoa.

Opiskelijat olivat innostuneita liiketaloudellista ilmiöistä, joskin oppimistulokset jäivät osin heikoiksi. Länsimainen ammatti- ja liiketalouskieli sekä liiketoiminta-ajattelu vaativat heiltä paljon omaksumista, vaikka käytännöllisiä ja universaaleja yritystapauksia oli runsaasti. Tulkkeja käytettiin, mutta siltikään sitoutumista korkeakoulurytmiimme ei syntynyt. Liiketaloutta kehittävät ja uudistavat näkökulmat jäivät ohuiksi, koska opiskelijoiden intressi oli työllistymisessä, kieliopinnoissa ja heidän (yksinhuoltaja)perheensä arjessa. Päätuloksena olikin, että heille muodostui runsaasti kontakteja yrityselämään.

Opiskelu verkossa kyllä luontui, sillä ukrainalaisopiskelijoiden verkkoyhteydet toimivat. Keskustelu oli ukrainaksi vilkasta. Reaaliaikaiset käännösohjelmat eivät aivan pystyneet taltioimaan sananvaihtoa, mutta kohtuullista oppimista syntyi.

Pedagogisista vastoinkäymisistä huolimatta saimme joukon ukrainalaisia valmennettua suomalaiseen työelämään. Monessa opintojaksossa muodostui runsaasti oppimateriaalia verkkoon, artikkeleja ja etenkin ammattididaktisia sisältöjä jatkoryhmiä ja -hankkeita varten.

Säännölliset kokoukset auttoivat opettajia omien opetustensa suunnittelemisessa, sillä opetuskokemuksia jaettiin avoimesti. Samalla opettajien (erityis)pedagogiset taidot kehittyivät.

Ovet on avattava myös maahanmuuttajaopiskelijoille

On selviö, että uusia ulkomaisia opiskelijaryhmiä ja yksittäisiä opiskelijoita on tulossa jatkuvasti. Heidät on integroitava yhteiskuntaan, kieleen, työelämään ja kulttuuriin sekä ammatti- ja korkeakouluopintoihin. Ja mistä muualta he löytävät työtehtäviä kuin palvelualoilta!

Korkeakoulullamme on tarjota joustava korkeakoulupolku sekä monia harjoittelu- ja työpaikkoja Etelä-Suomessa, Lapissa ja Järvi-Suomessa. Erityisesti matkakohteemme, matkailu-, kauppa-, liikunta- ja kulttuurikeskukset sekä lentoasemat tarvitsevat oppivaa, palvelevaa työvoimaa, joka työnsä ohessa oppii kansainvälistä, pohjoiseurooppalaista työskentely-, toiminta-, yritys- ja vieraanvaraisuuskulttuuriamme.