Opiskelukykyä tarvitaan, jotta päästään opiskelemaan, jotta edetään opinnoissa jotta voidaan siirtyä sujuvasti työelämään tai jatko-opintoihin. Opiskelukykyä kuvataan YTHS:n päivitetyssä mallissa, joka perustuu Kristiina Kuntun vuonna 2006 luomaan malliin. Opiskelukyvyssä on kyse siitä, mitä kaikkea opiskelija tarvitsee sujuvaan opiskeluun ja mitä me voimme yhdessä tehdä sujuvoittaaksemme opintoja. Opiskelukyky on aktiivista vuorovaikutusta opiskelijan, opetukseen liittyvien toimintojen ja oppimisympäristöjen kanssa.

Opiskelukyvyn rakentuminen

Omat voimavarat ja opiskelutaidot ovat opiskelijan ominaisuuksia, joita voidaan kehittää yhdessä. Omat voimavarat kuvaavat opiskelijan henkilökohtaisia ominaisuuksia ja elämäntilanteeseen liittyviä asioita. Näitä ovat terveys ja terveyskäyttäytyminen, sosioemotionaaliset taidot, kognitiiviset taidot, sosiaaliset suhteet, identiteetin kehitys sekä elämäntilanne ja olosuhteet. Opiskelijan voimavaroja tuetaan erilaisilla hyvinvointipalveluilla, kuten YTHS:n, opintopsykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan palveluilla sekä vertaisohjauksessa. Näitä palveluita on syytä kehittää mahdollisimman saavutettaviksi.

Opiskelutaidot ovat taitoja, joita moni opiskelija on kehittänyt jo aiempien opintojensa aikana. Niitä voidaan myös kehittää edelleen. Opiskelutaitoihin lukeutuvat suunnittelu, aikataulutus ja aikaansaaminen sekä pohjaosaaminen, opiskelumotivaatio, opiskeluun liittyvät tunteet, opiskelutekniikka ja vuorovaikutustaidot. Opiskelutaitoihin voidaan vaikuttaa erilaisten opiskelustrategioiden, menetelmien ja harjoittelun avulla ohjauksessa. Tätä varten ammattikorkeakoulussamme työskentelee opettajia, opintovalmentajia, opinto-ohjaajia ja erityisopettajia.

Opiskeluympäristö sekä opetus ja ohjaus ovat elementtejä, joihin oppilaitos voi vaikuttaa opiskelijalähtöisellä toiminnalla. Turvallinen opiskeluympäristö on perustekijä. Opiskeluympäristö koostuu fyysisestä, digitaalisesta ja psykososiaalisesta opiskeluympäristöistä sekä kulttuurisista ja pedagogisista olosuhteista. Opiskeluympäristöön voidaan vaikuttaa tarjoamalla opiskelijalle yksilöllisiä vaihtoehtoja, jotka liittyvät esimerkiksi opiskelun toteuttamiseen työelämässä, verkossa, lähiopetuksessa ja vertaistyöskentelyssä. Ammattikorkeakoulussa keskeisenä opiskeluympäristönä on myös työelämä: sen ympäristöt ja siellä tapahtuva ohjaus vaikuttavat suuresti opiskelukykyyn ja työelämään kiinnittymiseen.

Opetus ja ohjaus on pedagogiseen toteutukseen liittyvä toimintaa, johon voimme opettajina vaikuttaa. Opetukseen ja ohjaukseen liittyy opiskelijalähtöisyys, opetuksen linjakkuus ja laatu, arviointi ja palaute, saavutettavuus, opiskelijalähtöinen ohjaus sekä kiinnittyminen ja osallisuus.

Opiskelukyvyn tukeminen

Opiskelukyvyssä tarkastelun keskiössä ovat opiskelijoiden kanssa tapahtuva vuorovaikutus, vuorovaikutuksen kehittäminen ja aidosti yhdessä tekeminen. Opiskelussa korostuvatkin mielen taidot, muutoskyky ja jaksaminen eli toimintakyky erilaisissa tilanteissa. Tämä näkyy etenkin kaikissa siirtymävaiheissa. Näitä ovat esimerkiksi opintojen aloittaminen, työelämässä tapahtuva oppiminen ja opintojen päätösvaihe.

Opiskelukykyä voidaan tukea sopeuttamalla opiskelu- tai työtehtäviä sekä olosuhteita. Tunteiden säätely korostuu stressaavissa vaiheissa, kuten opinnäytetyövaiheessa. Silloin tarvitaan ennakointia ja tunteiden säätelyyn liittyvää tukea. Meillä on monia mahdollisuuksia tukea, vaikuttaa ja rakentaa yhdessä opiskelijoiden kanssa opiskelukykyä ja sujuvaa opiskelua korkeakoulussamme.

Kuva 1. Opiskelukyky syntyy ja kehittyy opiskelijan ja oppimisympäristön dynaamisessa vuorovaikutuksessa (mukailtu Kristiina Kuntun kuvasta)