Ajatusta siitä, että työssä ei ole koskaan valmis, voidaan peilata elinikäisen ja jatkuvan oppimisen käsitteiden kautta. Elinikäinen oppiminen on vuosikymmeniä vanha käsite, ja sen rinnalle on noussut termi jatkuva oppiminen (Kinnari 2020, 305. Käsitteiden sisällöstä ks. myös Siirilä, Mäki & Kinnari 2021, 69).
Jatkuvalla oppimisella viitataan läpi elämän kestävään oppimiseen, joka voi olla oppilaitoksissa annettavaa tutkintokoulutusta taikka sen ulkopuolista, esimerkiksi työssä, oppimista (OKM 2019, 12).
Saavutin jatkuvan oppimisen maailmassa yhden etapin valmistuttuani oikeustieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Lisensiaatintutkimuksessani teemana oli ikääntynyt henkilö pankin sijoitusneuvonnassa.
Finanssialan sääntelytulva vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä
Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa työhöni kuuluu eri oikeudenalojen opettaminen pääosin liiketalouden opiskelijoille. Voimassa olevan oikeuden seuraaminen on perinteisesti ollut tärkeä osa juristien ammattitaitoa. Myös juridiikan opettajan työhön kuuluu juridisen osaamisen jatkuva ylläpitäminen ja kehittäminen. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi oikeuskäytännön tai lainsäädännön muutosten aktiivista seuraamista.
Voimassa olevan oikeuden muutostahti riippuu osin oikeudenalasta. Opettamani finanssialan juridiikka (sisältäen myös sijoitusneuvontaan liittyvän sääntelyn) on esimerkki oikeudenalasta, johon kohdistuu merkittävissä määrin muutoksia ja joka ylipäätään on erityisen säännelty. Muutostahdin kiivaus ja sääntelyn runsaus haastavat alalla toimivat ja alaa opiskelevat. Finanssialalla puhutaan jopa sääntelytulvasta, joka kiihtyi vuosiin 2008-2009 ajoittuneen finanssikriisin jälkeen (Salo 2016, 17, 32).
Ammattikorkeakoululain (14.11.2014/932 ) mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä muun muassa tutkimukseen perustuvaa opetusta. Samaisen lainkohdan mukaan tehtäviin kuuluu myös opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen.
Lainkohtaa avaavan hallituksen esityksen mukaan koulutuksessa tulee ensisijaisesti huomioida työelämän ja sen kehittämisen tarpeet, koska ammattikorkeakoulujen koulutustehtävänä on lähtökohtaisesti käytännönläheisen koulutuksen antaminen työelämän asiantuntijatehtäviin (HE 26/2014 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle ammattikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain 49 §:n muuttamisesta, 26).
Haaga-Heliasta valmistuneita opiskelijoita työskenteleekin runsaasti juuri finanssialalla. Finanssialan huomattavasti lisääntynyt sääntely siivitti päätöstäni jatko-opintoihin hakeutumisesta ja vaikutti lisensiaatintutkimukseni aihevalintaan. Mitä enemmän syvennän osaamistani opettamastani oikeudenalasta, sitä enemmän minulla on päivitettyä tietoa, josta on minulle ja opiskelijoille hyötyä opetustilanteessa ja opiskelijoille myös myöhemmin työelämässä.
Opettaja opiskelijana
Opiskelijan saappaisiin astuminen vuosien työelämän jälkeen oli avartavaa, varsinkin kun omista oikeustieteen maisterin perusopinnoistani oli jo kulunut aikaa. Opiskelijana opettaja asettuu samojen pohdintojen äärelle kuin muutkin opiskelijat. Mikä on esimerkiksi sellainen aihe, jota haluaa tutkia, josta löytyy tutkittavaa ja joka hyödyttäisi myös ammatillisessa mielessä?
Lisensiaatintutkimuksen laatiminen ja siihen liittyvä prosessi ohjauksineen antaa hyviä eväitä opiskelijoiden ohjaukseen ja tukemiseen opintojen eri vaiheissa. Myös opiskelijoiden ohjaaminen jo opintojen alkutaipaleelta kohti opinnäytetyön laatimista on helpompaa, kun jatko-opintoprosessin on hiljattain itse käynyt läpi.
Vaikka jatko-opintojen vaatima työmäärä oli suuri, oli opinnoista saatava hyöty ja ilo uuden oppimisesta kuitenkin vaivan arvoista!
Lähteet
HE 26/2014 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle ammattikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain 49 §:n muuttamisesta.
Kinnari, H. 2020. Elinikäisestä kasvajasta kykypääomakoneeksi. Elinikäinen oppiminen yrittäjämäisen talouden aikakaudella. Aikuiskasvatus, 40, 4, s. 305–319.
OKM 2019. Jatkuvan oppimisen kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:19. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki.
Salo, M. 2016. Sijoittamisen ohjaaminen. Sijoitusneuvot ja -suositukset sijoittajan päätöksenteossa. Alma Talent. Helsinki.
Siirilä, J., Mäki, K. & Kinnari, H. 2021. Jatkuva oppiminen oppilaitosten ulkopuolella – yhteisiä tulkintoja ja merkityksiä rakentamassa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23, 2, s. 65–82.