Yliopistollisiin päättötöihin verrattuna ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden ominaispiirteet ovat ammattialaan keskittyminen, ammatti- ja työelämälähtöisyys ja selvitysluonteisuus. Lisäksi ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiltä on toivottu ajantasaisia vastauksia ammatillisiin ongelmiin, kehitystehtäviin ja kysymyksiin. (Heinonen 2006, 225, 235, 237.)

Ajantasaisen tiedon ja ratkaisujen tuottaminen yritysten ja organisaatioiden käyttöön edellyttää opiskelijalta suhteellisen nopeaa opinnäytetyötyöskentelyä ja hyviä valmiuksia.

Opinnäytetyöprojekti sujuvaksi ja ohjaus laadukkaaksi

Vuonna 2021 osana Haaga-Helian koulutusuudistusta alkoi opinnäytetyöprosessin uudistusprojekti. Projektin tavoitteena oli sujuvoittaa opinnäytetyöprojektia ja varmistaa ohjauksen laadukkuus.

Yksi askel kehitystyössä oli löytää yhteinen ymmärrys valmiuksista, jotka opiskelijan on saavutettava opinnäytetyötä edeltävissä opinnoissa, jotta opinnäytetyöprojekti on mielekäs ja luonteva jatkumo muille opinnoille. Nämä valmiudet on nivottava opetussuunnitelmaan ja opintojaksoille läpileikkaaviksi tiedoiksi ja taidoiksi. Tarvittavista valmiuksista rakensimme mallinnuksen.

Mallinnusta tehtäessä keskityimme konkreettisiin opiskelijan tekemisiin ja niissä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Näin valmiudet muotoiltiin käytännönläheisesti. Valmiudet jaoimme viiteen kategoriaan: asiatyylinen kirjoittaminen, ICT-valmiudet, tiedon hakeminen ja hyödyntäminen, menetelmäosaaminen ja itsensä johtaminen (taulukko 1). Kunkin kategorian alle listasimme ne opinnäytetyövalmiudet, jotka kaikilla opiskelijoilla tulisi olla siinä vaiheessa, kun opinnäytetyö tulee ajankohtaiseksi.

Taulukko 1. Opinnäytetyövalmiudet

Opinnäytetyön valmiustaulukko työkaluna opintojaksosuunnittelussa

Kun valmiustaulukko oli valmis, analysoimme uuden opintosuunnitelman opintojaksokuvaukset suhteessa siihen. Analyysi paljasti, että valmiuksia kehitetään useilla opintojaksoilla, mutta niiden kehittyminen ei ollut suunnitelmallista ja opiskelijoiden taidot kehittyivät epätasaisesti kunkin tutkintopolun sisällä.

Opettajat ohjeistettiin hyödyntämään valmiustaulukkoa osana opintojaksosuunnittelua. Näin huolehditaan opinnäytetyövalmiuksien kertyminen opintojen alusta alkaen. Opintojaksoa suunniteltaessa kannattaa pohtia sitä, mitä valmiuksia opintojaksolla voi integroidusti kehittää.

Valmiuksien karttumisesta kannattaa myös keskustella opiskelijoiden kanssa, jotta heidän tietoisuutensa opinnäytetyövaiheessa tarvittavista valmiuksista kasvaa ja opinnäytetyö nivoutuu luontevaksi osaksi muita opintoja.

Osa opiskelijoista tarvitsee lisätukea

Osa opiskelijoista tarvitsee valmiuksien kehittymiseen lisätukea. Perinteisesti opinnäytetyön toimijuuskäsitys on keskittynyt opiskelijan, ohjaajan ja työelämäkumppanin kolmikantaan. Muutkin toimijat on otettava viimeistään nyt mukaan. Kirjasto voi toimia tärkeänä kumppanina (Kämäräinen 2018, 255–256.) kuten myös ammatilliset eritysopettajat, opintovalmentajat ja ammattikorkeakoulun hyvinvointipalvelut.

Ammattikorkeakoulun on tehtävä pitkäjänteistä opinnäytetyövalmiuksien ja -prosessien kehittämisessä. Haaga-Heliassa kehitystyötä jatketaan mm. selvittämällä opiskelijoiden omia kokemuksia opinnäytetyövalmiuksista.

Otetaan opinnäytetyövalmiuksien edistäminen yhteiseksi asiaksi! Mietitään yhdessä mitä sinä, minä ja me kaikki voimme tehdä valmiuksien parantamiseksi opetuksen ja ohjauksen arjessa.

Lähteet

• Arene ry. 2019. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. (pdf)
• Heinonen, E.A. 2006. Suomalaisten tiede- ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ohjaajien silmin. Väitös. Kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopisto. Tampere. (pdf)
• Kämäräinen, J. 2018. Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä. Aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus. Väitös. Humanistinen tiedekunta, Oulun yliopisto. (pdf)
• TENK. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. (pdf)

Kuvituskuva: www.shutterstock.com