Hyvä opettaja luo oppimisympäristön, jossa opiskelijat motivoituvat oppimaan ja harjoittelemaan ammatillisia valmiuksia ja oman toimintansa ohjaamista (ks. Maunu, 2019).

Portfoliopedagogiikka on opiskelijan oppimisen ohjauksen menetelmä, joka tarjoaa väylän opiskelijoiden itseohjautuvuuden lisäämiseen ja vertaisoppimiseen. Portfoliopedagogiikassa perinteinen osaamista esittelevä portfolio muutetaan oppimisprosessia edistäväksi ja näkyväksi tekeväksi välineeksi (Vainio, Heinilä & Alanko-Turunen 2023).

Oppiminen näkyväksi

Vuosina 2021–2023 Haaga-Heliassa kehitettiin Digisti- Digitaidot haltuun toisella asteella -hankkeessa portfoliopedagogiikkaa, tavoitteena tukea uudella tavalla opiskelijan itseohjautuvuutta digitaalisuutta hyödyntämällä. Portfoliopedagogiikassa opiskelija dokumentoi monipuolisesti, kuvin, videoin, äänittein ja tekstein erilaisia oppimistilanteita ja rakentaa itselleen niistä ePortfolion, jonka jakaa opettajalle.

Portfoliopedagogiikka on ohjauksen menetelmä eikä pelkästään väline. Siinä määritellään opettajan ja opiskelijan tehtävät ja roolit sekä pedagogiset keinot opiskelijan itseohjautuvuuden mahdollistamiseksi. Portfoliopedagogiikkaa kehitettiin ammatillisen toisen asteen opettajien ja opiskelijoiden kanssa, mutta se soveltuu käytettäväksi kaikilla kouluasteilla. Portfoliopedagogiikka on osoittautunut erityisen hyväksi menetelmäksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksessa.

ePortfolion ympärille rakentuu sisällöllisesti laajeneva ohjauskeskustelu

Portfoliopedagogiikka korostaa toiminnan havainnointia, dokumentointia, reflektointia ja oman oppimisen seurannan tärkeyttä. Dokumentoinnin ytimen muodostavat opiskelijan itse ottamat kuvat ja videot. Kuvan tai videon ottaminen on valinta, joka kertoo siitä, mikä opiskelijalle on tärkeää ja mitkä tilanteet esimerkiksi työssäoppimisessa ovat olleet hänelle merkityksellisiä. Kuviin ja videoihin liittyy aina tarina, joka avaa ikkunan opiskelijan merkitysten maailmaan, kokemuksiin ja ajatuksiin. Kuva auttaa abstraktien asioiden sanoittamista. (Vainio, Heinilä & Alanko-Turunen 2023.)

Kun portfoliotyöskentely tulee opiskelijalle tutuksi, siitä tulee kehittyvä dokumentti, jota opiskelija itse hallinnoi. Opettajalle sen sijaan ePortfolio on ennen kaikkea ohjauksen väline. Opettaja ei omista opiskelijan ePortfoliota tai tiedä paremmin opiskelijan aineistoon liittyviä asioita. Opettaja ja opiskelija rakentavat yhdessä ePortfolion ympärille sisällöllisesti laajenevan ja jäsentyvän ohjauskeskustelun.

ePortfolin aineistosta tunnistetaan opiskelijan vahvuuksia

ePortfolion aineistoon liittyvät tarinat tarjoavat hyvän lähtökohdan vahvuusperusteiselle vuorovaikutukselle. Vahvuudet ovat ominaisuuksia, luonteenpiirteitä, kykyjä, taitoja ja osaamisia, jotka saavat yksilöstä parhaat puolet esille. Taustalla on oletus, että ihminen voi parhaiten niissä rooleissa, joissa hän voi olla oma itsensä. (Wenström 2022).

Opiskelijan vahvuuksien aktivoiminen ei tapahdu itsestään, vaan niitä tunnistetaan, hyödynnetään ja kehitetään osana oppimisprosessia. Opiskelijan ePortfolioonsa tuottamasta aineistosta ja siihen liittyvistä tarinoista opettaja havainnoi opiskelijan vahvuuksia ja auttaa opiskelijaa tunnistamaan niitä.
Tunnistetut vahvuudet kasvattavat opiskelijan positiivista psykologista pääomaa. Opiskelija saa kokea arvostusta ja kannustusta ja saa jakaa niin onnistumisensa kuin epäonnistumisensakin turvallisessa ohjaussuhteessa.

Kohti itseohjautuvaa opiskelua 

Portfoliopedagogiikka edistää opiskelijan itseohjautuvuutta tarjoamalla pystyvyyden, autonomisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia (ks. Ryan & Deci 2017). Hallinnan kokemus omasta opiskelusta vaikuttaa positiivisesti opiskelumotivaatioon. Myös kielelliset valmiudet kehittyvät, kun opiskelija uskaltautuu ensin kertomaan kuviin ja videoihin liittyviä tarinoita ja seuraavassa vaiheessa hän uskaltautuu jo kirjoittamaan niihin liittyviä pieniä tekstejä. Pienin askelin ammatillinen sanavarasto ja kielenhallinta paranevat. Opiskelija kehittyy tarinoiden kertomisesta kohti osaamistensa ja vahvuuksiensa sanoittamista ja ammatti-identiteetin rakentamista.

Kuva: