Syyslomaa viettäessäni istuin sekä bussin että taksin kyydissä. Päähäni tuli ajatus, että opettajana toimin välillä kuin bussikuski, ja välillä kuin taksikuski. Opettajan tehtävä ei tietenkään ole kuskata opiskelijoita paikasta toiseen fyysisesti, vaan viedä heidät oppimisen matkalle – yksilöinä ja ryhminä.

Opettaja bussi- ja taksikuskin rooleissa

Kun opetettavana on suuri ryhmä, on opettajan pakko ottaa bussikuskin rooli. Kuski tervehtii kyytiin tulijoita ystävällisesti ja pitää huolta, että kaikki pääsevät perille matkallaan, tai ainakin seuraavalle pysäkille. Aina ei ole aikaa keskustella jokaisen kanssa henkilökohtaisesti, mutta matkan aikana on mahdollista tiedottaa tärkeistä asioista koko ryhmälle.

Matkustajilta tulee välillä kysymyksiä, jotka he voisivat itse tarkastaa reittioppaasta (lue: Moodlesta), mutta kuski vastailee niihin aina kärsivällisesti. Linja-autolla matkustaessa kyytiläisellä on myös oma vastuunsa; hänen pitää tarkastaa bussin reitti, aikataulut ja olla ajoissa pysäkillä. Bussikuski ei voi jäädä joka kerta odottelemaan myöhässä tulijoita, muuten kaikkien matka-aika venyy.

Silloin tällöin opettaja astuu taksikuskin rooliin. Taksikuski on joustavampi ja pystyy auttamaan kyytiläistä hänen henkilökohtaisissa tarpeissansa. Yleensä kyytiläinen tietää, minne haluaa päästä, mutta välillä kyytiin hypätään pää tyhjänä ja vinkkejä hyvistä määränpäistä kysytään kuskilta. Samanlaiseen tilanteeseen voi joutua esimerkiksi opinnäytetyön ohjaajana, jos ohjattavalla on vain pieni ajatus siitä, minkä aiheen parissa haluaa työskennellä, mutta siihen suunnitelma jääkin. Silloin tarvitaan paikallistuntemusta, eli on tunnettava esimerkiksi opinnäytetyöprosessi hyvin. Taksikuskina voi antaa vinkkejä mahdollisista reiteistä, mutta lopulliset päätökset tekee kyytiläinen.

Turvallisuus ja vastuullisuus edellä luokkahuoneessa ja liikenteessä

Turvallisuus ja vastuullisuus tulee ottaa kuskina aina huomioon. Kuskin pitää luoda kyytivälineestä huolimatta turvallinen tila kaikille. Häiritsevään käytökseen puututaan välittömästi, ja erityistä tukea tarvitsevia kyytiläisiä autetaan. Yhteisten sääntöjen noudattaminen ja muutoksista ilmoittaminen hyvissä ajoin luo kyytiläisille tunteen, että tilanne on hallussa. Liian nopea tai hidas eteneminen ei ole hyväksi kenellekään. Samat periaatteet pätevät opetuksessa.

Vertaukseni on toki vajavainen. Harvoin opiskelijoilla on yhtä passiivinen rooli oppimisen matkallaan, kuin bussin tai taksin kyytiläisillä. Opettajana ei voi myöskään jäädä täysin taksikuskin rooliin, joka toteuttaa kaikki kyytiläisten toiveet mukisematta. Opettajana on otettava kuskia huomattavasti aktiivisempi rooli, johon kuuluu neuvoa kyytiläiselle oma reitti perille kohteeseen.

Jokaisen opetus- ja ohjaustyötä tekevän onkin hyvä huomioida, milloin on hyvä keskittyä bussikuskin rooliin ja kuljettaa isoa ryhmää. Hyvä opettaja kuitenkin havainnoi ryhmän jäseniä jatkuvasti ja huomaa, jos joku kyytiläinen tarvitseekin henkilökohtaisempaa ohjausta päästäkseen perille.

Kuva: Haaga-Helia