Haaga-Heliassa hyvin tärkeässä roolissa on kiinteät yhteydet työelämään; teorian ja käytännön yhdistyminen opiskelijoiden oppimisprosessissa on keskeistä. Osallistuminen suurten tapahtumien, kuten Nordic Business Forumin (NBF) ja Slushin toimintaan tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa monenlaista teoriaa käytäntöön ja valmistaa opiskelijoita työelämään. Näiden tapahtumien kautta opiskelijat pääsevät kurkistamaan bisnesmaailman ytimeen ja saavat ainutlaatuisia kokemuksia, joita luokkahuoneessa ei voi oppia.
Tapahtumatyö haastaa ja opettaa
Tapahtumissa työpäivät venyvät pitkiksi ja odotukset ovat korkealla. Osallistuminen järjestelytyöhön kasvattaa kykyä kestää painetta ja pysyä järjestelmällisenä kiireessä. Työskenteleminen monikielisessä ja kansainvälisessä ympäristössä on monelle opiskelijalle ensimmäinen kerta, ja he joutuvat haastamaan itseään kommunikoimaan tehokkaasti sekä suomeksi että englanniksi.
Alla oleva suora lainaus on hyvin tyypillinen opiskelijoidemme reflektoidessa oppimistaan heidän työskenneltyään NBF:ssä tai Slushissa.
Palautteessa esiin nousee säännöllisesti seuraavia avainsanoja: luottaminen kykyihin, vastuunotto, päätöksentekotaidot, asiakaspalvelu, kyky sopeutua nopeasti vaihtuviin tilanteisiin, tiimityötaidot.
NBF ja Slush oppimiskokemuksina
NBF:n ja Slushin tarjoamia oppimiskokemuksia voidaan tarkastella teoreettisesta näkökulmasta. Tähän artikkeliin valitsin kolme näkökulmaa.
Kokemuksellinen oppiminen (Experiential Learning)
David Kolbin (1984) kokemuksellisen oppimisen teoria tai myöhemmin ’learning by doing’ on viitekehys, jonka avulla voi tarkastella opiskelijoiden oppimiskokemuksia näissä tapahtumissa. Tässä näkemyksessä painotetaan kokemusten ja elämysten sekä itsereflektion merkitystä oppimisprosessissa. Kolbin mallin mukaan oppiminen on syklinen prosessi, joka alkaa konkreettisesta kokemuksesta, jota seuraa reflektointi, teoreettinen käsitteellistäminen ja aktiivinen kokeilu.
Kun opiskelija osallistuu tapahtuman järjestämiseen esimerkiksi Nordic Business Forumissa tai Slushissa, hän kokee ensin käytännön haasteet – kuten tiimityön ja asiakaspalvelun paineen alla – ja pystyy tämän jälkeen reflektoimaan kokemuksiaan oppimisen kannalta. Tällainen käytännön kautta oppiminen syventää teoreettista ymmärrystä, ja tulevaisuudessa opiskelija voi soveltaa näitä oppeja uusissa tilanteissa.
Verkostoituminen ja sosiaalinen pääoma
Verkostoituminen on asia, joka opiskelijoiden raporteissa nousi keskeiseksi oppimiskokemukseksi. Pierre Bourdieun (1986) klassinen sosiaalisen pääoman teoria tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman siihen, miten tapahtuman järjestämistyöhön osallistuminen voi rikastuttaa opiskelijoiden uramahdollisuuksia. Sosiaalinen pääoma viittaa yksilön resursseihin, jotka ovat saavutettavissa hänen sosiaalisten verkostojensa kautta.
Kun opiskelija työn merkeissä osallistuu esimerkiksi näihin isoihin tapahtumiin, hän samalla rakentaa ja vahvistaa omia verkostojaan. Näiden verkostojen kautta opiskelija saa paitsi työelämän kontakteja myös mahdollisuuksia oppia muilta ammattilaisilta. Tämä sosiaalinen pääoma voikin olla ratkaisevaa opiskelijan työllistymisen ja urakehityksen kannalta.
Projektinhallinta ja tiimityötaidot
Tiimityötaitojen kehittyminen nousee selkeästi esiin opiskelijapalautteissa. Työskentely tapahtumassa tarjoaa opiskelijoille konkreettisia mahdollisuuksia kehittää projektinhallinta- ja tiimityötaitoja.
Näitä voidaan tarkastella muun muassa tiimityön kehitysvaiheiden teorian (Tuckman 1965) avulla. Tuckmanin mukaan tiimit käyvät läpi neljä kehitysvaihetta: muodostuminen (forming), kuohunta (storming), normien luominen (norming) ja suoritusvaihe (performing).
Tapahtumassa työskentelevä opiskelija tuntee usein aluksi epävarmuutta, ja roolien hakeminen ja löytyminen tiimissä kestää hetken, mutta pian hän oppii mukautumaan ja toimimaan tehokkaasti tiimin jäsenenä. Tämä tiimityöprosessi tukee opiskelijan taitoja ja valmistaa häntä työskentelemään erilaisissa työympäristöissä.
Konkreettinen kokemus tekee vaikutuksen tuleviin työnantajiin
Nordic Business Forum ja Slush tarjoavat opiskelijoille paljon muutakin kuin vain tilaisuuden nähdä suurten tapahtumien kulissien taakse. Ne ovat ympäristöjä, joissa opiskelijat pääsevät verkostoitumaan, kehittämään käytännön taitojaan ja saamaan arvokasta kansainvälistä kokemusta. Näiden tapahtumien kautta opiskelijat voivat paitsi kartuttaa osaamistaan, myös löytää uusia uramahdollisuuksia ja inspiroitua tulevaisuuden haasteisiin.
Työ näissä suurissa tapahtumissa on arvokas lisä monen opiskelijan ansioluetteloon.
Lähteet
Bourdieu, P. 1986. The Forms of Capital teoksessa Richardson, J. (toim.), Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education. New York: Greenwood.
Kolb, D. A. 1984. Experiential Learning: Experience as the Source of Learning and Development. Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall.
Tuckman, B. 1965. Developmental sequence in small groups, Psychological Bulletin, Naval Medical Research Institute, Bethesda, Maryland.
Kuva: Shutterstock