Siirry sisältöön
Opiskelu
Mitä yksinäisyys on korkeakoulukontekstissa?
Julkaistu : 21.09.2022

Yksinäisyyden kokemukset ovat opiskelijoiden keskuudessa yleisiä. Jopa 40 prosenttia opiskelijoista kokee opiskelu-uupumusta ja kolmasosa kokee, ettei kuulu mihinkään opintoihin liittyviin ryhmiin, kuten vuosikurssiin, opiskeluryhmään tai ainejärjestöön.

Puolet opiskelijoista on kertonut yksinäisyyden lisääntyneen koronapandemian aikana. Eniten ovat kärsineet 18‒23-vuotiaat naiset, joista kolme neljäsosaa on kokenut yksinäisyyttä aiempaa enemmän.1 Yksinäisyyden kokemukset heikentää opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin, mikä puolestaan johtaa opintojen hidastumiseen.

Pandemiavuosien kokemukset ja hybridiopiskelu luovat haasteita opintoihin kiinnittymisessä. Kampuksille on palattu mutta yksinäisyys ilmiönä ei ole kadonnut.

Yksinäisyyden ja sen aiheuttamien oireiden tunnistaminen korkeakoulussa on avaintekijä kestävän korkeakouluyhteisön luomisessa. Yksinäisyys voi aiheuttaa muun muassa opiskelu-uupumusta, ahdistuneisuutta, keskittymisen ja muistamisen hankaluutta, motivaation puutetta ja tunne-elämän epätasaisuutta.

Yksinäisyyden kokemuksiin voi liittyä vahvoja häpeän tunteita, minkä takia niistä keskusteleminen ja tunnistaminen voi olla haastavaa.

Yksinäisyys ei näy ulospäin

Yksinäisyys voidaan luokitella emotionaaliseksi tai fyysiseksi. Fyysinen yksinäisyys on ihmissuhteiden ja verkostojen määrän vähyyttä. Se on helpommin havaittavissa, ja siihen voidaan vaikuttaa tarjoamalla erilaisia sosiaalisia tilanteita esimerkiksi sekoittamalla ryhmätyötiimejä.

Emotionaalinen yksinäisyys viittaa ihmissuhteiden laadulliseen heikkouteen ja on vaikeammin tunnistettavissa. Opiskelija voi kokea olevansa yksinäinen ryhmässä, jossa hänellä ei ole luontevaa roolia tai jossa ei koe tulevansa nähdyksi. Tätä yksinäisyyden tunnetta voidaan peitellä esimerkiksi vetämällä roolia tai tuomalla itseään korostetusti esiin.

Yksinäisyyttä on kaikkialla

Myös ne opiskelijat, jotka eivät ole kokeneet etäjaksoja yksinäisinä, ovat jääneet paitsi kasvokkain tapahtuvasta ajatustenvaihdosta. Ammatillisen osaamisen peilaus on ollut vähäistä. Tällä on suorat vaikutukset ammatti-identiteetin muotoutumiseen. Epävirallisen keskustelun puute on johtanut siihen, että moni kokee muiden omaksuneen opetetut asiat paremmin.

Opiskelijan yksi kehitystehtävä on saada pohtia omaa identiteettiään läpi opiskeluvuosien. Persoonallisuudenpiirteet ja kokemukset muovaavat tulevaisuutta yhdessä opiskeltavien asioiden kanssa. Opiskelukavereilla on tässä merkittävä rooli.

Yhteisöllisyyden rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia

Yksinäisyyden monimuotoisuudesta huolimatta se voidaan tunnistaa ja sitä voidaan ehkäistä. Sitouttamalla opiskelijoita korkeakouluyhteisöön tuemme hyvinvoinnin lisäksi opiskelukykyä, opintojen etenemistä ja valmistumista. Yhteisönä voimme torjua yksinäisyyttä vahvistamalla yhteisöllisyyttä. Tämä on koko korkeakouluyhteisön vastuulla.

Haaga-Helian opiskelijajärjestö Helga tekee yhteisöllisyyden vahvistamiseksi arvokasta työtä. Hyvinvointitoimijat tarjoavat yksilöille tukea muun muassa tunteiden käsittelyssä. Yksinkertaisilla toimilla, kuten ihmisten nimien opettelulla ja kuulumisten kysymisellä, on suuri vaikutus yhteisöllisyyden tunteeseen. Kiireen keskellä lyhytkin pysähtyminen opiskelijan kysymyksen tai kommentin äärelle on merkityksellinen. Yksinäisyys vaikuttaa oppimiseen ja opintomenestykseen.

Yksinäisyydestä on ulospääsy

Ilmiön ja kokemusten moninaisuudesta huolimatta yksinäisyydestä on ulospääsy eikä yksinäisyys määrittele kenenkään persoonaa. Kaikki korkeakoulun työntekijät ja opiskelijat voivat olla pienillä teoilla vaikuttamassa siihen, minkä verran yksinäisyyttä koetaan.

Haaga-Heliassa yksinäisyyden ehkäisyyn liittyvää työtä tehdään yhteistyössä Nyyti ry:n kanssa Yksinäisyystyö korkeakouluissa –hankkeen kautta. Teemaan liittyvää koulutusta tarjotaan kaikille henkilökunnan jäsenille. Koulutusten tarkoitus on lisätä tietoisuutta yksinäisyydestä ja antaa välineitä sen kohtaamiseen esimerkiksi opetustilanteissa.