Siirry sisältöön
Opiskelu
Kumpi voittaa, Zoom vai luokkahuone? -Monimuoto-opiskelijoiden kokemuksia ruotsin opiskelusta etänä

Kirjoittajat:

Mikko Ilmari

lehtori, liikunta ja hyvinvointi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 31.05.2022

Opetin ruotsia liikunta-alan monimuoto-opiskelijoille tänä vuonna tammi-maaliskuussa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan toteutus olisi sisältänyt lähi- ja etäopetusta itsenäisen opiskelun lisäksi, mutta koronarajoituksien takia monimuoto-opiskelijoiden lähipäivät jouduttiin pitämään Zoomissa ja pääsimme tapaamaan luokkatilassa vasta tenttipäivänä. Kurssin sujuminen hieman jännitti myös minua, mutta toisaalta olihan tässä jo etäopetusta ja -opiskelua harjoiteltu.

Normaalisti minulla on tavoitteena sisällyttää suullisia harjoituksia ja keskusteluita mahdollisimman paljon lähiopetukseen monimuotototeutuksilla, mutta tällä kertaa se osoittautui mahdottomaksi. Jouduin tyytymään Zoomin Breakout Rooms -toiminnon hyödyntämiseen suullisissa harjoituksissa.

Aiempi kokemukseni oli, että opiskelijat eivät osallistu yhtä hyvin Breakout Rooms -työskentelyyn kuin luokkatilassa työskentelyyn. Usein kamerat ovat kiinni, jonkun mikrofoni tai verkkoyhteys ei toimi tai yksi ryhmäläisistä poistuu tietokoneen ääreltä muiden askareiden pariin keskustelutehtävän ajaksi. Yllätyksekseni huomasin, että tällä kertaa virtuaalisissa pienryhmätiloissa käytiin ahkeraa keskustelua ja apua pyydettiin matalalla kynnyksellä, kun liityin ryhmän keskusteluun. Toki kaikki opiskelijat eivät olleet yhtä innokkaita, mutta ero viime vuoteen oli merkittävä.

Rupesin ajattelemaan, että suullista kielitaitoa voisikin yhtä hyvin harjoittaa verkko-opetuksessa kuin luokkatilassa, kunhan tehtävät on suunniteltu hyvin ja opiskelijat ovat motivoituneita osallistumaan. Paula Välimäen (4.5.2020) mukaan suullista kielitaitoa on mahdollista parhaassa tapauksessa harjoittaa etänä jopa paremmin kuin luokkahuoneessa, ja teoreettisella tasolla olen samaa mieltä. Jokainen opiskelija työskentelee ideaalissa tilanteessa rauhallisessa ympäristössä kotonaan ilman taustahälyä, pari- tai ryhmätyöskentelyssä voi keskittyä oman ryhmän jäsenten kanssa keskusteluun, muut ryhmät eivät kuule toisten ryhmien keskusteluja ja opettaja pystyy auttamaan ja antamaan huomionsa yhdelle ryhmälle kerrallaan. (Välimäki 4.5.2020.)

Käytännössä on tietty mahdollista, että kaikki kääntyy päälaelleen; opiskelijan työskentelytila ei välttämättä ole rauhallinen tai ergonominen, yksi ryhmäläisistä menettää verkkoyhteyden tai opettajan tukea joutuu odottamaan pitkään.

Opiskelijoiden kokemukset suullisista harjoituksista Zoomissa

Kurssin jälkeen pyysin opiskelijoita vastaamaan lyhyeen kyselyyn, jossa kysyin kokemuksista suullisen kielitaidon harjoittelusta Zoomissa kurssin aikana. Kyselyyn vastasi 6 opiskelijaa, joten laajasta otannasta ei ole kyse. Kyselyn vastauksista kuitenkin nousi mielenkiintoisia näkemyksiä suullisen kielitaidon harjoittelusta etänä opiskelijan näkökulmasta.

Kysyessäni Breakout Rooms -työskentelyn mielekkyydestä luokkahuonetyöskentelyyn verrattuna, puolet oli sitä mieltä, että luokkatilassa suullisten harjoitusten tekeminen on jonkin verran mielekkäämpää kuin Breakout Rooms -työskentely. Kahden mielestä molemmat vaihtoehdot ovat yhtä hyviä ja yhden opiskelijan mielestä Breakout Rooms -työskentely oli selkeästi mielekkäämpää.

Vastaajat kommentoivat Breakout Rooms -työskentelyn positiivisiksi puoliksi sitä, että ei tarvinnut puhua koko luokan kuullen, vaan kuulijakunta pysyi pienenä. Pienessä ryhmässä rohkeni paremmin yrittää puhua ruotsia, kun taas luokassa aremmat opiskelijat olisivat saattaneet jännittää enemmän. Yksi opiskelija kommentoi myös pystyvänsä keskittymään paremmin Breakout Roomissa kuin luokkahuoneessa, kun häiriötekijöitä oli vähemmän.

Enemmän tuli kuitenkin luokkahuonetyöskentelyä puoltavia kommentteja. Keskustelu kasvotusten koettiin helpommaksi ja miellyttävämmäksi kuin Zoomissa. Luokkatilassa opiskelija pystyi myös enemmän vaikuttamaan ryhmäänsä, kun taas Zoomissa usein ryhmät arvottiin. Opettajan näkökulmasta usein vaihtuvat ja arvotut ryhmät ovat kuitenkin hyödyllisiä. Keskustelukumppanin kielitaidon taso ja motivaatio vaikuttavat suullisten tehtävien suorittamiseen ja on myös yleisten vuorovaikutustaitojen kehittymisen kannalta tärkeää päästä työskentelemään mahdollisimman monen eri ihmisen kanssa. Luokkahuoneessa hakeudutaan usein tutun vieruskaverin kanssa samaan ryhmään ja ollaan arkoja vaihtamaan ryhmää. (Välimäki 4.5.2020.)

Turun yliopiston Veijo Vaakanainen (16.6.2020) huomasi myös puhumisen harjoittelun sujuvan etänä, vaikkakin Zoom rajoitti tietynlaisia tehtävätyyppejä ja vähensi monipuolisuutta. Toisaalta Zoom voi myös mahdollistaa uusia tehtävätyyppejä ja skenaarioita. Videopalaverit tulevat varmasti olemaan jatkossakin tärkeä osa työkommunikaatiota, joten mikä olisikaan parempi paikka harjoitella niiden käytänteitä kuin Zoom tai Teams?

Vinkkejä suullisen kielitaidon harjoittamiseen verkko-opetuksessa

Kielten kursseja tullaan varmasti jatkossakin järjestämään verkko-opetuksessa, joten on hyvä kehittää toimintamalleja, jotka tukevat suullisten tehtävien tekemistä ja mahdollistavat niistä maksimaalisen hyödyn saamisen. Tässä on viisi vinkkiä suullisen kielitaidon tehtäviin Breakout Rooms -työskentelyssä:

  • Kehota opiskelijoita osallistumaan tunneille mahdollisimman rauhallisesta paikasta, jossa on hyvä verkkoyhteys.
  • Kehota opiskelijoita käyttämään ”Ask for help” -toimintoa pienellä kynnyksellä, jotta tiedät heti mikä ryhmä tarvitsee apua. Toiminto ei välttämättä ole kaikille opiskelijoille tuttu.
  • Pyydä opiskelijoita pitämään kameraa päällä. Ilmeet ja eleet ovat suuri osa viestintää, ja taitava viestijä osaa hyödyntää niitä.
  • Varmista, että tehtävänanto ja tavoitteet ovat selkeät opiskelijoille.
  • Anna riittävästi palautetta Breakout Rooms -työskentelyn aikana ja sen jälkeen.

Pienryhmätyöskentelyn aikana on helppo antaa yksilöllistä ohjaavaa ja korjaavaa palautetta hienovaraisesti, kun kuulemassa on vain muutama opiskelija. Kannustavaa palautetta voi antaa myös esimerkiksi peukuttamalla, jolloin ei tarvitse keskeyttää opiskelijoiden työskentelyä. Pienryhmätyöskentelyn jälkeen voi sen sijaan antaa koko luokalle palautetta yksilöimättä ketään. Luokkatilassa sen sijaan ei tule samanlaista mahdollisuutta antaa palautetta vain yhdelle ryhmälle kerrallaan, vaan yleensä muukin ryhmä kuulee palautteen. Varsinkin kovasti jännittäville opiskelijoille tämä voi olla helpotus, kun ei tarvitse miettiä, mitä muut kurssilaiset miettivät.

Lähteet

Vaakanainen, V. 16.6.2020. Suullisen kielitaidon ja sanaston harjoittelua etäopetuksessa. Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu. Luettu 19.5.2022

Välimäki, P. 4.5.2020. Talar du svenska? Ruotsin suullisen kielitaidon opiskelusta ja opettamisesta ammattikorkeakoulussa. @SeAMK-verkkolehti. Luettu 18.5.2022