Korkeakoulujen tehtävänä on edistää avointa maailmaa, jossa tiedon ja ymmärryksen merkitys korostuu. Tuoreen Nuorisotutkimusseuran nuorisobarometrin (Happonen & Kiilakoski, 2024) mukaan tulevaisuuteensa optimistisesti suhtautuu enää noin 61 prosenttia nuorista. Nuorten usko tulevaisuuteen on pysynyt vakaana viimeisten 16 vuoden ajan: noin 80 prosenttia nuorista on suhtautunut tulevaisuuteensa optimistisesti tai erittäin optimistisesti. Miten voimme korkeakouluissa vahvistaa nuorten toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen?

Nuorten tulevaisuususko kaipaa vahvistusta

Nuoret elävät epävarmuuden keskellä tai näin ainakin jo liikaakin toistellaan – yleinen taloustilanne, työelämän murros, ilmastonmuutos ja globalisaatio asettavat haasteita. Yhteiskunta polarisoituu entisestään ja kotitaustalla on entistä suurempi vaikutus nuorten jatko-opintoihin.

Suomessa joustava koulutusjärjestelmä on mahdollistanut monelle paremman elämän, mutta nyt pohdimme onko tämä kehitys pysähtynyt. Vaikka haasteita on, koulutus tarjoaa edelleen väylän yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Vaikka koulutuksen ja osaamisen laatu on aina ennen kaikkea oppijan omalla vastuulla, erityisesti tekoälyn kehittyessä vinhaa vauhtia, vaatii haasteiden voittaminen kaikkien osapuolten aktiivista panostusta.

Yksilöllinen tuki, kuten ohjaus elämän nivelvaiheissa, voi auttaa nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa ja löytämään paikkansa yhteiskunnassa.

Työelämä vastassa – hyviä uutisia alumnien uraseurannasta

Äskettäin valmistuneen ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn (Turun amk 2025) mukaan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeinen työllistyminen on sekä määrällisesti että laadullisesti korkealla tasolla. Jopa 87 prosenttia tutkinnon suorittaneista opiskelijoista ovat olleet tyytyväisiä tutkintoonsa ja työuraansa.

Kyselyn avulla kerätään tietoa tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä, urapoluista, jatkokouluttautumisesta sekä tyytyväisyydestä työuraansa ja tutkintoonsa. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa koulutuksen kehittämiseen ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamiseen.

Uraseurantakysely toteutetaan vuosittain kaikille ammattikorkeakoulusta ja ylemmästä ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Syksyllä 2024 kyselyyn vastasi yhteensä 11 600 henkilöä (42 %) vuonna 2019 valmistuneista opiskelijoista.

Toimijuuden tukeminen on avain toiveikkaaseen tulevaisuuteen

Opinto-, ura- ja osaamispolku ei aina ole suoraviivainen. On maltettava käydä harhapoluilla ja mutkitella kohti määränpäätä, joka ei aina ole edes tiedossa. Polkuriippuvuus tarkoittaa sitä, että aiemmat valinnat ja ympäristö ohjaavat myös tulevia mahdollisuuksia.

Jos ei saa oikeaa tukea oikeaan aikaan, vaihtoehtojen näkeminen voi kaventua ja usko omiin mahdollisuuksiin saattaa heiketä. Tässä kohtaa ohjauksen voima korostuu. Ohjauksella nuoren on mahdollista kehittää työkaluja oman tulevaisuutensa rakentamiseen ja toimijuuden vahvistamiseen.

Suomea pidetään kahdeksantena vuotena peräkkäin maailman onnellisimpana maana, mutta onnellisuus ei ole itsestäänselvyys. Hyvinvoiva yhteiskunta syntyy siitä, että jokaisella on mahdollisuus unelmoida ja tavoitella parempaa elämää. Suomen väestörakenne on muutoksessa, ja samalla osaamistarpeet kasvavat. Koulutusjärjestelmän ja korkeakoulujen toimintatapojen on vastattava tähän kehitykseen tarjoamalla joustavia hakutapoja tutkinto-opintoihin sekä jatkuvaan oppimiseen.

Maailman onnellisimmassa maassa juuri nuorten tulevaisuususko kaipaa vahvistusta. Panostamalla opinto- ja uraohjaukseen lisäämme toivon vahvistamisen mahdollisuuksia aina hakemisesta valmistumiseen saakka. Korkeakouluilla on vastuu kertoa hyviä uutisia, jotka korostavat uhkien sijaan mahdollisuuksia.

Kuva: Shutterstock