Viimeisen parin vuoden aikana kansainvälisten opiskelijoiden valintaprosessi ammattikorkeakouluopintoihin on muuttunut. Perinteisistä pääsykokeista on pääosin luovuttu, ja opiskelijoilla on nyt eri kanavia päästä opintoihin.
Viisumia odotellessa opiskellaan etänä
On tavallista, että kansainvälinen opiskelija saa vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa tiedon opiskelupaikastaan. EU:n ulkopuolelta tuleva opiskelija tarvitsee viisumin, jonka saamisessa voi mennä kuukausia, jopa vuosiakin. Siksi moni opiskelija tekeekin ensimmäisen lukukauden opinnot etänä. Hyväksytyistä opiskelijoista saattaakin olla vain murto-osa paikan päällä aloittamassa opintoja.
Opiskelija, joka odottaa viisumipäätöstä, on jatkuvassa odotustilassa. Hän ei voi alkaa järjestellä käytännön asioista ennen kuin hän todella tietää pääsevänsä Suomeen. Monesti tämä aiheuttaa turhautumista ja joissain tapauksissa opintojen keskeyttämistä, ennen kuin opinnot ehtivät kunnolla edes alkaa.
Näitä viisumipäätöksiä odottavia opiskelijoita on joka vuosi enemmän, koska maksavien ja tilauskoulutuksen kautta tulevien opiskelijoiden määrää halutaan strategisesti kasvattaa.
Korkeakouluilla tulee olla resurssit auttaa opiskelijoita
Kun opiskelija vihdoin saa positiivisen viisumipäätöksen, alkaa käytännön asioiden järjestely. Matkaliput Suomeen ovat prioriteettilistalla kärkipaikalla, ja sopivan vuokra-asunnon löytyminen tulee vasta sen jälkeen. Opiskelijat tulevat yhä useammin Suomeen niin, ettei heillä vielä ole asuntoa, ainoastaan tilapäismajoitus pariksi yöksi. Tässä kohdin he tukeutuvat vahvasti koulun apuun asunnon löytymisessä, vaikka tällaista tukitoimea ei olekaan tarjolla tai resursoituna.
Moni ohjaaja ei kuitenkaan voi olla auttamatta, ja yhden opiskelijan kohdalla tämä vielä onnistuukin hyvin. Tilanne muuttuu, kun suurin osa opiskelijoista tulee kesken lukukauden, kukin vähän eri aikaan. Tällöin opintojen ohjaus ja neuvonta muuttuvat asunnon välitykseksi, pankkineuvonnaksi ja muiksi tukipalveluiksi uuden arjen aloituksessa. Jos opiskelijat eivät pääse osallistumaan aloituspäiville, ensimmäisestä lukukaudesta tulee ohjauksen näkökulmasta hyvin risainen.
Jos maksuvelvollisten ja tilauskoulutusopiskelijoiden määrää halutaan kasvattaa, tulee koulun valmiudet erilaisiin tukitoimiin arvioida uudestaan. Tämä vaatii mahdollisesti uusia työrooleja ja korkeakoulun henkilökunnalta valmentavaa otetta opiskelijan uuteen elämäntilanteeseen, jossa tärkeintä on käytännön apu lyhyellä aikajänteellä. Tämä luo opiskelijalle turvaa uudessa kulttuurissa ja osaltaan tukee opintojen sujuvaa aloittamista.