Uusi lukuvuosi alkaa epävarmoissa merkeissä, ja eri opetusmuotoja sovitetaan etäopetukseksi verkkoon. Etäyhteyksien välityksellä tapahtuvaa verkko-opetusta käsitellään usein vain yhtenä opetusmuotona, mutta viime kevät herätti näkemään verkko-opetuksen laajemmin ja monipuolisemmin.

Toukokuussa 2020 haastattelimme ja keräsimme palautetta Haaga-Helian master-opiskelijoilta opiskelukokemuksen kehittämistä varten. Samalla keskustelimme haastateltavien kanssa siitä, miten kevään opinnot olivat sujuneet etäopetuksessa. Huolimatta siitä että muutos tuli yllättäen ja opetussisällöt oli alun perin suunniteltu toteutettavaksi muulla tavoin, opiskelijat antoivat kevään opetuksesta paljon positiivista palautetta.

Moni opiskelija oli tyytyväinen siihen, että opetusta jatkettiin kevään ajan sovitusti ja tekniset valmiudet etäopetuksen pitämiseen olivat hyvät. Osallistuminen oli ollut jopa aiempaa helpompaa, kun opetusta varten ei tarvinnut lähteä minnekään. Etäopetukseen siirtyminen sekä tuttujen opetusmuotojen muunnelmat saivat opiskelijat myös pohtimaan omia tapoja oppia sekä tunnistamaan asioita, jotka edistävät tai estävät omaa oppimista.

Säännöllisyys ja vuorovaikutus ovat lähiopetuksen etuja

Etäopetukseksi vaihtunut lähiopetus muutti master-opiskelijoiden työskentelyä kevään 2020 aikana eniten. Lähiopetus on säilyttänyt suosionsa opiskelijoiden keskuudessa, vaikka useat opintojaksot voi halutessaan opiskella myös intensiivitoteutuksena (läsnäolopäiviä 3-6 koko opintojakson aikana) tai virtuaalisena toteutuksena (joko kokonaan itsenäisinä verkkotehtävinä tai osittain verkossa tehtävänä projektina). Lähiopetus vastaa muodoltaan eniten perinteistä luokassa tapahtuvaa oppimista, jossa opetuksen sisältö koostuu luennosta, keskustelusta ja yhteisistä harjoituksista.

Master-opiskelijat pitivät lähiopetuksen parhaimpina ominaisuuksina säännöllisiä tapaamisia ja mahdollisuutta vuorovaikutukseen muiden opiskelijoiden sekä opettajan kanssa. Tapaamisissa aihetta käsitellään usein monipuolisesti yhdessä, jolloin opiskelijalta vaadittava itsenäisen työskentelyn määrä jää pienemmäksi kuin muissa opetusmuodoissa.

Lähiopetuksen uudet variaatiot

Kun lähiopetus siirtyi verkkoon, opetusmuoto sai uusia variaatioita eri opettajien soveltamana. Välillä verkossa tapahtuva lähiopetus muuttui tavallista yksisuuntaisemmaksi luennoinniksi, johon liittyi tavallista enemmän itsenäisiä tehtäviä. Toiset opettajat taas kokeilivat rohkeasti erilaisia työkaluja ja menetelmiä luoda keskustelua opiskelijoiden välille.

Lähiopetukselle tärkeät ominaisuudet korostuivat opetuksen siirtyessä verkkoon. Kun etäopetus järjestettiin oppimismuodon vahvuudet huomioiden (aiheen monipuolinen käsittely, keskustelu sekä tapaamisten säännöllisyys), opiskelijat olivat pääasiassa vain tyytyväisiä muutokseen. Opetus vastasi sisällöllisesti ja laadullisesti sitä mitä pitikin, ja bonuksena opiskelija sai osallistua opetukseen kotoa.

Jos lähiopetuksesta sen sijaan oli karsittu vuorovaikutus ja aiheiden käsittely jäi oppikirjamaiseksi luennoksi, oppimiskokemus jäi heikoksi ja osallistumisesta koettu hyöty pieneksi. Toisaalta opiskelijat olivat sitä mieltä, että kaiken luentomaisen opetuksen voisi jatkossakin hyvin videoida ja tallentaa, jolloin sisällön voisi opiskella haluamassaan paikassa sopivana ajankohtana. Hyvään oppimiskokemukseen tarvitaan sekä aiheen avaamista (luento) että aiheen käsittelyä (keskustelu).

Useat opiskelijat tuntevat itsensä oppijoina ja valitsevat opintojaksoja sen mukaan mikä on opetuksen toteutusmuoto. Kaikille opetusmuodoille löytyy oma kannattajajoukkonsa eikä mikään oppimisympäristö ole ylivertainen. Oppimismuotojen vahvuudet tulisi pystyä säilyttämään silloinkin, kun opetus siirretään verkkoon. Välineitä, vinkkejä ja tukea on saatavilla. Tarvitaan kekseliäisyyttä, viitseliäisyyttä ja yksinkertaisesti aikaa soveltaa vanhoista oppimisympäristöistä toimivia uusia.