Keväällä 2024 korkeakouluhallinnon ja -johtamisen opintojen laatuun ja kehittämiseen liittyvällä kurssilla huomasimme jakavamme saman haasteen opiskelijapalautteen osalta muiden ammattikorkeakoulujen kollegoiden kanssa. Olimme kaikki tahoillamme pohtineet, kuinka saisimme opiskelijat antamaan aktiivisemmin palautetta.

Pohdimme myös opiskelijapalautteen luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä koulutuksen kehittämisessä tilanteessa, jossa vastausprosentit ovat alhaiset. Totesimme palautteen keruun olevan kussakin korkeakoulussa tekniseltä puolelta pääosin kunnossa, joten ryhmätyössämme keskityimme käsittelemään opiskelijapalautetta laajempana kulttuurisena ilmiönä korkeakoulussa.

Palaute on mahdollisuus vaikuttaa

Korkeakoulut eroavat muista organisaatioista ainutlaatuisen korkeakouluyhteisönsä vuoksi –opiskelijat ovat korkeakouluyhteisön jäseniä, mutta samanaikaisesti heidät voidaan nähdä myös asiakkaina, joille tuotamme koulutusta. Yhtä kaikki, korkeakouluyhteisön jäsenet – niin opettajat, hallintohenkilöstö kuin opiskelijatkin – osallistuvat kaikki omassa roolissaan koulutuksen ja opiskeluympäristön kehittämiseen. Jokainen on vastuussa toimintansa kehittämisestä ja laatukulttuurin ylläpitämisestä.

Se, että opiskelijat osana korkeakouluyhteisöä pääsevät vaikuttamaan sekä samalla osallistuvat korkeakoulun opetuksen ja opiskeluympäristön kehittämiseen, on erittäin tärkeää. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan koe tarvetta vaikuttaa tai antaa palautetta, mutta tärkeintä on, että heillä on siihen mahdollisuus.

Meidän tehtävämme on kannustaa ja ohjata opiskelijoita antamaan ja vastaanottamaan palautetta, onhan se heille myös olennainen tulevaisuuden työelämätaito. Me puolestaan tarvitsemme opiskelijoilta palautetta koulutuksesta, jotta voimme nähdä, teemmekö oikeita asioita tarkoituksenmukaisilla tavoilla.

Avoin palautekulttuuri kasvattaa yhteisöllisyyttä

Avoin palautekulttuuri mahdollistaa turvallisen, keskustelevan ja kehittävän korkeakoulun, mutta myös kasvattaa yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä. Sen muodostumisessa on tärkeää, että palautetta ei kerätä vain keräämisen vuoksi vaan sillä on oikeasti merkitystä. Jotta saamme laadullisesti ja määrällisesti arvokasta palautetta, on opiskelijoiden koettava, että heidän antamallaan palautteella on merkitystä. 

Avoin palautekulttuuri edellyttää vuorovaikutteisuutta ja keskustelevaa ilmapiiriä. Toisaalta se luo uskallusta antaa ja vastaanottaa palautetta. Myös opiskelijat kaipaavat palautetta oppimisestaan. Jokaisen korkeakouluyhteisössä tulisi tietää, millä tavalla palautetta kerätään, miten annettu palaute käsitellään ja kuinka sen pohjalta kehitetään toimintaa. Pelkkä palautteen kerääminen ei itsessään nosta laatua.

Onkin ristiriitaista kerätä opiskelijoilta palautetta ja olla hyödyntämättä sitä (Harvey 2003). Harvey korostaa myös vastapalautteen tärkeyttä opiskelijapalautteissa. Palautteen tulisi olla vastavuoroista. Vastaus palautteeseen tai muut näkyvät kehittämistoimet ovat opiskelijoille signaali, että heitä kuunnellaan, että palautteilla on merkitystä. Mikäli palautteeseen ei saada vastausta tai sillä ei nähdä olevan mitään vaikutusta, nähdään palautteen antaminen turhana.

Olen työssäni törmännyt myös opiskelijapalautteisiin, joissa palautteen antaja pohtii avoimissa vastauksissaan, että lukeekohan näitä vastauksia edes kukaan. Nykyiseen palauteprosessiimme kuuluu vastaus palautteeseen sekä palautteen pohjalta tehdyistä kehittämistoimista viestiminen.

Kaiken kiireen keskellä palautteeseen vastaaminen saattaa tuntua ylimääräiseltä työltä ja saatamme pohtia, onko sillä oikeasti merkitystä. Opiskelijoille se on osoitus siitä, että me seuraamme heiltä saamaamme palautetta – ovathan hekin käyttäneet aikaansa palautteen antamiseen.

Palautteen merkityksen korostaminen on tärkeää

Se, että keräämme palautetta systemaattisesti ja meillä on viralliset palautekyselyt, ei pelkästään mahdollista vertailtavuutta ja kehityksen seurantaa, vaan myös sen, että opiskelijat tietävät, milloin ja kuinka palautetta voi antaa. Vapaamuotoisia palautekeskusteluita unohtamatta. Palautteen merkityksen korostaminen on tärkeää heti opintojen alusta lähtien ja sitä tulee jatkaa läpi opintojen.

Virallisista palautekyselyistä opiskelijoille tutuin on opintopalaute – opiskelijat pääsevät antamaan palautetta jokaiselle opintojaksolle osallistuttuaan. Heillä on mahdollisuus kertoa, miten kehittäisivät toteutusta ja mitkä asiat edistivät heidän oppimistaan. Tämä toistuu niin monta kertaa kuin opiskelijat osallistuvat opintojaksoille, keskimäärin 30 kertaa opintojen aikana. Opiskelijalla on siis mahdollisuus vaikuttaa ja olla mukana kehittämässä oppimisympäristöään useasti opintojensa aikana.

Koska kyselyitä on paljon, kaipaavat opiskelijat palautteenantoon kannustusta, mutta myös konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä palautteen pohjalta on tehty. Näin he saavat vahvistusta sille, että palautteella on merkitystä. 

Palaute on mahdollisuus oppia ja tehdä paremmin

Mutta onko palaute sitten rasite vai mahdollisuus opettajalle? Tätä pohdimme myös ryhmätyössämme, mutta saadakseen siihen aidon vastauksen, sitä pitäisi kysyä opettajilta. Opintojaksopalautteen tarkoituksena ei ole pisteyttää ja arvostella opettajia vaan tukea heitä työssään ja auttaa huomaamaan opiskelijoiden näkökulman paremmin (Martinmaa 2009). 

Kaikkiin toiveisiin ei kuitenkaan ole mahdollista eikä aina tarkoituksenmukaistakaan vastata, mutta se antaa mahdollisuuden perustella, miksi näin. Opiskelija ei ehkä näe aina samalla tavalla opiskeltavan asian merkitystä, jos oppimisen tulokset eivät ole mitattavissa heti opintojakson jälkeen. He huomaavat sen tärkeyden ehkä vasta työelämässä. 

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että kaikki palaute on mahdollisuus – mahdollisuus tarkastella omaa toimintaa uudesta näkökulmasta, saada hyviä kehitysehdotuksia, joita ei ehkä itse olisi osannut ajatellakaan, mahdollisuus oppia ja tehdä asioita paremmin.

Kuva: Haaga-Helia