Digitaalisen myynnin ja markkinoinnin alalla etsitään jatkuvasti uusia keinoja tavoittaa asiakas. Perusedellytys tälle on digitaalisten palveluiden saavutettavuus, joka on hyvin ajankohtainen päivittyvästä lainsäädännöstä johtuen. Lainsäädännön muutoksista on hyvä olla jokaisen digitaalisen palvelun ylläpitäjän tietoinen.
Verkkokauppojen tekninen toteutus ja käytettävyys lainsäädännön piiriin
Aluehallintoviraston määritelmän mukaisesti saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkosivuja ja mobiilisovelluksia mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkosivujen ja mobiilisovelluksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tätä tukemaan on noussut EU-tasoista lainsäädäntöä, joka tänä vuonna päivittyy.
Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta astui voimaan vuonna 2016. Suomessa direktiiviä toteuttaa digipalvelulaki (Valtiovarainministeriö).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksista, eli ns. esteettömyysdirektiivi, annettiin vuonna 2019. Esteettömyysdirektiiviä tukemaan on nousemassa Suomessa lainsäädäntöä vielä vuoden 2022 aikana kesäkuussa.
Digipalvelulaki nojautuu verkkosisällön saavutettavuusohjeisiin eli ns. WCAG:hen (Web Content Accessibility Guidelines). Ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki ihmiset, myös he, joilla on vammoja tai toimintarajoitteita, voivat itsenäisesti käyttää verkkopalveluja.
Kenties suurin muutos, jonka esteettömyysdirektiivi tuo, on saavutettavuuskriteerien laajentuminen koskemaan ei vain julkisia palveluita ja välttämättömiä yksityisiä palveluita, mutta myös mm. verkkokauppoja. Verkkokauppojen tekninen toteutus ja käytettävyys tulee siis lainsäädännön piiriin. Hyvin toimiva verkkokauppa ei ole siis enää vain liiketoiminnallisesti järkevä ratkaisu vaan myös lailla säädetty. Samalla yritykset konkreettisesti kantavat sosiaalista vastuuta pyrkimällä varmistamaan, että mikään käyttäjäryhmä ei jää palveluiden ulkopuolelle.
Saavutettavuus tukee liiketoimintaa
Aluehallintoviraston mukaan saavutettavuuskriteerien tavoitteena on digitaalisen palvelun teknisesti virheetön toteutus, selkeä ja hahmotettava käyttöliittymä ja ymmärrettävä sisältö, joka huomioi ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden. Nykyinen digipalvelulaki rakentuu yhteensä 49:stä saavutettavuuskriteeristä. Lisäksi laki edellyttää saavutettavuusselostetta ja sähköistä palautekanavaa. Digipalvelulain pääperiaatteet rakentuvat havaittavuuden, hallittavuuden, ymmärrettävyyden ja toimintavarmuuden ympärille.
Saavutettavuus itsessään on yrityksille mahdollisuus, sillä kriteerit tukevat asiakkaan tavoittamista digitaalisessa ympäristössä. Tekemällä digitaalista palveluistaan saavutettavia yritykset myös tavoittavat asiakkaansa paremmin ja tarjoavat heille paremman asiakaskokemuksen. Kriteerit täyttävä palvelu on helposti löydettävissä mm. hakukoneiden avulla, palvelu on selkeä, ymmärrettävä ja helposti käytettävissä.
Saavutettavuus siis tukee positiivista asiakaskokemusta ja näin tekee todennäköisemmäksi sen, että asiakas palvelua käyttää – eli verkkokaupan kohdalla ostaa verkkokaupasta.
Disko-hanke tarjoaa lisätietoa ja tukea yrityksille
Haaga-Helia on mukana Disko – digitaalisten palveluiden saavutettavuus koronan kukistajana -hankkeessa. Hankkeessa etsimme ratkaisuja pk-yritysten digitaalisten palvelujen saavutettavuuden ja esteettömyyden haasteisiin. Hankkeeseen liittyy mm. työpajoja ja tietoiskuja. Lähde mukaan kuulemaan lisää!
Disko – Digitaalisten palveluiden saavutettavuus koronan kukistajana -hanke paneutuu laajasti digitaalisen saavutettavuuden ja esteettömyyden lisäämiseen. Hankkeessa tavoitellaan digitaalisten palveluiden käytettävyyden merkittävää lisääntymistä EU:ssa valmisteilla olevan esteettömyysdirektiivin mukaisesti.
Hanketta toteuttaa Laurea-ammattikorkeakoulu yhdessä Haaga-Helian kanssa. Hanke on aktiivisesti toiminnassa 1.9.2021 – 30.8.2023 ja rahoitetaan osana Euroopan unionin COVID-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Kuva: www.shutterstock.com