Siirry sisältöön
Liikunta
Työelämäyhteistyö paras metataitojen opettaja

Kirjoittajat:

Milla Reponen

lehtori, liikunta ja hyvinvointi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 27.11.2024

Tää oli heittämällä opiskeluajan paras kokemus.

Kun opettaja kuulee reflektointikeskustelussa tällaisen lauseen, tietää hän tehneensä jotakin oikein valitessaan opintojakson pedagogisia ratkaisuja. Välillähän pedagogiset ratkaisut tuottavat sellaista oppia ja tunnereaktioita, joita opettaja ei ole ennakkoon osannut ajatella. Näin tapahtui liikunnanohjaajakoulutuksen opintojaksolla, jossa opiskelijat harjoittelivat liikunnan soveltamista erilaisten ihmisten kanssa heidän omissa arjen ympäristöissään.

Voimauttava vuorovaikutus

Metataidot ovat välttämättömiä työelämätaitoja, joiden päälle rakennetaan muuta työelämäosaamista (KEVA 2024 s.a.; Sosiaali- ja terveysministeriö STM 2018). Vuorovaikutus on yksi näistä metataidoista, ja sen kehittymiseen tarvitaan tilanteita, joissa ollaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

Opetuksessa voimme erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla lisätä tiedollista osaamista ja tukea vuorovaikutuksen kehittymistä. Pedagogisissa ratkaisuissa tyypillisiä vuorovaikutuksen harjoittelutilanteita ovat erilaiset pari- ja ryhmätyöt. Näissä on paljon mahdollisuuksia vuorovaikutuksen kehittymiselle, mutta on hyvä pohtia, saammeko tällä aina aikaan sellaista vaikutusta kuin haluamme.

Ryhmätöissä opiskelijat säästävät usein aikaa sillä, että työstävät tehtävän omia osioitaan itsenäisesti, jonka jälkeen he yhdistävät osiot. Tällöin vuorovaikutus tehtävässä jää usein melko vähäiseksi. Lisäksi ryhmään valikoituu helposti samantyyppisiä työskentelijöitä, josta seuraa melko helppoja vuorovaikutustilanteita. Vaikka opettajana jakaisikin ryhmät, ryhmistä tulee homogeenisia kun niiden jäsenet ovat kaikki saman alan opiskelijoita.

Vuorovaikutus on haastava laji, jota kehittää parhaiten aidot kompleksiset työelämätilanteet. Mitä enemmän poistumme luokasta aitoihin oppimisympäristöihin, sen aidompia ovat vuorovaikutustilanteet. Tällöin opiskelija joutuu harjoittelutilanteessa helpommin myös epämukavuusalueelle, joka tunnetusti on alue, jossa kehitystä tapahtuu. Tällaiset tilanteet herättävät erilaisia tunteita, jotka tukevat tutkitusti oppimista (Lonka 2020). Oppimistilanteen tulee kuitenkin olla rakennettu turvalliseksi, jotta opiskelija kokee hallinnan ja pätevyyden tunnetta, huolimatta syntyvistä tunnetiloista.

Vuorovaikutuksen oivallukset liikunnan opintojaksolla

Liikunnanohjaajaopintojen Soveltavan liikunnan opintojakso antaa sisällöllisesti hyvät mahdollisuudet kohdata erilaisia ihmisiä, joiden kommunikoinninkin tavat saattavat olla erilaisia. Liikuntatieteellinen seuran (s.a.) määritteyn mukaisesti soveltavalla liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai niiden sosiaalisiin tilanteisiin aiheuttaman vaikutuksen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista.

Syksyllä 2024 opiskelijamme osallistuivat valtakunnalliseen Valtti-toimintaan, jossa opiskelijaparit toimivat yhden lapsen harrastukseen saattajana. Opiskelijat tutustuivat perheeseen ja etsivät ja kokeilivat lapsen kanssa erilaisia häntä kiinnostavia liikuntaharrastuksia. Osa opiskelijoista, jotka eivät toimineet Valtteina, kävi päivätoimintakeskuksissa ohjaamassa liikuntaa kehitysvammaisille aikuisille, sekä järjesti liikuntapäivän alakoulun erityisen tuen oppilaille.

Näiden kohtaamisten vahvuutena oli toimiminen arjen toimintaympäristössä, jolloin harjoiteltiin soveltamaan toimintaa asiakkaiden arkeen sopivaksi. Opiskelijan käsitys ihmisten erilaisista arjen tilanteista kehittyi ja vuorovaikutus oli kompleksisempaa, kuin tyypillisessä salissa tapahtuvassa ohjaustilanteessa.

Vuorovaikutustilanteissa opiskelijat pääsivät harjoittelemaan hyvin erilaisia tapoja kommunikoida. Käytössä olivat puheen lisäksi kuvakortit, näytöt ja taktiilinen ohjaus. Osa ohjattavista ei juurikaan kommunikoinut, jolloin opiskelija harjoitteli tilannetta, jossa hän puhuu, mutta kukaan ei vastaa. Eteen tuli tilanteita, joissa opiskelija joutui tulkitsemaan toisen tunteita ja ajatuksia muutoin kuin puheen kautta. Tällaiset tilanteet ovat meille aktiiviseen vuorovaikutukseen tottuneille haastavia, mutta opettavat paljon.

Reflektointitilanteessa kohtaamisten jälkeen opiskelijat kokivat tilanteiden olleen antoisia, mutta uuvuttavia. Ennen ohjattavien tapaamista opiskelijoilla oli jännitystä, joka kuitenkin helpotti nopeasti kohtaamistilanteissa. Opiskelijat joutuivat tilanteessa kohtaamaan ihmisen ihmisenä, ja olemaan sekä läsnä että avoinna. Vuorovaikutustilanteet saattoivat muuttua nopeastikin, jos osallistujien tunteet vaihtelivat kohtaamisen aikana. Tällaista kompleksista vuorovaikutustilannetta ei voi harjoitella kuin aidoissa kohtaamisissa.

Oppimisen iloa tuli myös opettajalle.

Kuinka pienistä ja kuitenkin niin suurista asioista oppimisessa on kyse. Vaikka opetuksen tavoitteena oli liikunnan soveltaminen erilaisille liikkujille, huomasin opiskelijoiden kanssa keskustellessani, että suurin oppimiskokemus liittyi tunteisiin ja vuorovaikutukseen.

Opetuksessa on helppo jäädä neljän seinän sisään turvalliseen luokkaan, jossa ei ole liikaa liikkuvia osia. Oppimista yhteistyössä työelämän kanssa tulisi kuitenkin harjoittaa entistä enemmän tulevaisuudessa. Tässä resurssit haastavat meitä kaikkia, mutta haastetaan takaisin!

Lähteet

Liikuntatieteellinen seura s.a. Mitä on soveltava liikunta? – Liikuntatieteellinen Seura – Finnish Society of Sport Sciences. Luettu 27.11.2024.

Lonka, K. 2020. Oivaltava oppiminen. Kustannusosakeyhtiö Otava 2020. Helsinki.

Sosiaali- ja terveysministeriö STM 2018. Työelämä muuttuu – mitä työelämävalmiuksia tarvitsemme? Luettu 19.11.2024.

Kuva: Shutterstock