Vielä muutama vuosi sitten tekoäly vaikutti etäiseltä ja tekniseltä teknologialta. Nyt se on monelle jo osa arkea, työtä ja asiakaskokemusta.

Mutta kuinka dataohjautuva järjestelmä voisi ymmärtää niin monimutkaisia ja henkilökohtaisia asioita kuin ihmiskehoa, motivaatiota tai yksilöllisiä tavoitteita? Juuri näihin kysymyksiin tekoälyllä voi tulevaisuudessa olla paljonkin annettavaa – kunhan alalla tunnistetaan tekoälypalveluiden mahdollisuudet, haasteet ja reunaehdot.

Tekoälyn käyttö liikunta-alan pk- yrityksissä keväällä 2025

Haaga-Helian opinnäytetyöhön liittyvässä tutkimuksessa selvitettiin tekoälyn käyttöä, osaamista ja tulevaisuuden odotuksia. Kyselyyn vastasi 19 suomalaista liikunta-alan yrityksen edustajaa. Kyselyn vastuksia pyrittiin ymmärtämään syvemmin haastattelemalla lisäksi neljää kohderyhmään kuuluvaa. Haastattelumuotona oli teemahaastattelu ja teemoiksi oli valittu tekoälyn käytön nykytilanne, resurssit ja tulevaisuus. Teemahaastattelut mahdollistivat jatkokysymyksien avulla syvemmän ymmärryksen aiheesta.

Tulosten mukaan tekoälyn hyödyntäminen on toistaiseksi melko vähäistä, vaikka kiinnostus sen käyttöön on selvästi olemassa. Noin kolme neljästä (74 %) vastaajasta kertoi käyttäneensä tekoälyä jollain tavalla yritystoiminnassaan, mutta useimmiten käyttö oli rajattua ja täydentävää. Kukaan ei ilmoittanut käyttävänsä tekoälyä merkittävässä roolissa tai liiketoiminnan keskiössä. Tämä viittaa siihen, että teknologia on yhä kokeiluvaiheessa, ja sen mahdollisuuksia vasta kartoitetaan.

Haastatteluissa nousi esiin samansuuntaisia havaintoja: tekoäly oli otettu käyttöön joissakin tehtävissä, mutta sen merkitys liiketoiminnassa oli vielä melko pieni. Merkittävää oli kuitenkin se, että kaikki tutkimukseen osallistuneet kokivat saaneensa tekoälystä jonkinlaista hyötyä.

Tutkimuksen mukaan tekoälyä hyödynnetään erityisesti liikunta-alan yrityksissä markkinoinnin, viestinnän ja sisällöntuotannon tehtävissä. Selvästi yleisin käytössä ollut työkalu oli ChatGPT, jota käytettiin muun muassa tekstien oikolukuun, uutiskirjeiden laatimiseen ja tiedonhaun tukena. Lisäksi tekoälyä sovellettiin markkinointimateriaalien ja sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen sekä datan analysointiin. Yksittäisissä tapauksissa tekoälyä oli kokeiltu harjoitusohjelmien suunnittelussa sekä tapahtumien, kuten otteluiden, ideoinnissa.

Merkittävin käyttöönoton este oli osaamisvaje: kolme neljästä (74 %) vastaajasta koki, ettei yrityksessä ole riittävästi tekoälyosaamista. Lisäksi resurssipula, erityisesti rahoituksen osalta, jarrutti kehitystä. Ainoastaan kaksi kymmenestä (21 %) vastaajasta ilmoitti ostaneensa ulkopuolista tekoälyosaamista.

Vaikka tekoälyn hyödyntäminen tutkimuksen mukaan on vielä maltillista, suhtautuminen siihen on myönteistä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä yhdeksän kymmenestä (90 %) arvioi, että tekoäly tulee vaikuttamaan heidän toimintaansa jonkin verran tai paljon.

Tulevaisuudennäkymiä tekoälyn hyödyntämisessä

Opinnäytetyö tuo esiin myös liikunta-alan tulevaisuudennäkymiä tekoälyn hyödyntämisessä. Esimerkiksi harjoitusohjelmien räätälöinti voi kehittyä kohti reaaliaikaista, automaattisesti päivittyvää prosessia, jossa tekoäly huomioi käyttäjän edistymisen, palautumisen ja kuormitustason. Puettavien laitteiden keräämän datan analysointi voi auttaa väsymyksen, ylikuormituksen tai loukkaantumisriskien ennakoinnissa (Rahmani ym. 2024; An ym. 2023).

Valmennuksessa tekoäly voi toimia valmentajan apuna – ei korvaajana. Sen avulla voidaan rakentaa harjoitusohjelmia, tarkastella liikeratoja, optimoida harjoitusten kuormitusta ja antaa palautetta. Tekoälypohjaisia liikuntasovelluksia, kuten suomalainen AITOFIT (2025), kehitetään jo nyt, ja ne tarjoavat yksilöllisiä harjoitusohjelmia tekoälyn analysoiman käyttäjädatan perusteella.

Liiketoiminnan näkökulmasta tekoäly voi tehostaa asiakasymmärrystä ja markkinointia. Algoritmit kykenevät analysoimaan asiakkaiden käyttäytymistä ja personoimaan viestintää, jolloin asiakaskokemus paranee ja resurssien käyttö tehostuu (Chmait & Westerbeek 2021).

Tulevaisuudessa tekoälyn voidaan odottaa kytkeytyvän virtuaalitodellisuuteen, tuottaen yksilöllisiä, elämyksellisiä ja motivoivia liikuntakokemuksia (An ym. 2023).

Koulutukselle on selkeä tarve

Esitellyn tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että liikunta-alan yrityksillä on selkeä tarve saada lisää koulutusta tekoälyn hyödyntämisestä käytännön työssä. Osaamisvaje on merkittävä este tekoälyn käyttöönotolle, ja yritykset kaipaavat matalan kynnyksen, konkreettista ja omaan toimintaan sovitettua opastusta.

Liikunta-A! – Tekoälyä liikunta-alalle -hankkeessa Haaga-Helia kehittää organisaatiokohtaista, matalan kynnyksen koulutusmallia, joka tukee tekoälyn käyttöönottoa liikunta-alan pk-yrityksissä ja kuntien liikuntapalveluissa Päijät-Hämeen alueella. Hanke tuo uutta ymmärrystä tekoälyyn pohjautuvien ratkaisujen hyödyntämiseen, ja sen tavoitteena on mahdollistaa liikunta-alan toimijoille kokeiluja, uuden oppimista sekä konkreettista tukea tekoälyyn liittyvien toimintatapojen kehittämiseen.

Kuva: Shutterstock