Professional Communication -opintojaksolla olemme Sports Coaching and Management -opiskelijoiden kanssa tehneet yritysviestintäanalyyseja, ja yksi tarkastelun kohde on ollut, kuinka hyvin yritykset ottavat kansainväliset kohderyhmät huomioon viestinnässään.
Tilastokeskuksen (2024) mukaan vuonna 2023 Suomessa oli vieraskielisiä henkilöitä 558 294, joten tarvetta monikielisille sivuille varmasti on. Toki nykyaikana moni osaa käyttää taitavasti erilaisia käännöstyökaluja, mutta ne toimivat usein paremmin, kun lähtökielenä on englanti.
Tutkimme muun muassa suomalaisten kiipeilyhallien verkkosivuja ja huomasimme, että niistä löytyy yllättävän harvoin tietoa muilla kielillä kuin suomeksi.
Millä kielillä Suomen kiipeilyhallit tarjoavat tietoa palveluistaan?
Lähdimme helmikuussa 2024 tutkimaan Suomen kaupallisten kiipeilyhallien virtuaalista kielellistä maisemaa (eng. virtual linguistic landscape) keskittyen hallien omiin verkkosivuihin. Kiipeily on lajina kasvattanut suosiotaan merkittävästi sekä Suomessa (Kajova 28.2.2024) että maailmalla (Bruton 24.11.2021; López 2022 & Fiore 16.2.2023) 2000-luvulla.
Kielimaisemien tutkimuksessa selvitetään, millaisia kieliä erilaisissa tiloissa on esillä, ja minkälaisia rooleja niillä on. Esimerkiksi Háhn (2016) tutki englanninkielen roolia suomalaisten pankkien sivuilla ja huomasi, että osa pankeista otti hyvin huomioon vieraskieliset potentiaaliset asiakkaat, kun taas jotkut pankit tekivät asioinnin vaikeaksi tarjoamalla vain hyvin rajatusti tietoa englanniksi.
Löysimme 24 kaupallisen kiipeilyhalliyrityksen verkkosivut ja tutkittuamme niitä jaoimme ne kuuteen eri kategoriaan verkkosivujen kielivaihtoehtojen mukaan.
- Täysin kaksikieliset (suomi-englanti) sivut (2 kpl)
- Lähes kaksikieliset (suomi-englanti) sivut (3 kpl)
- Pääosin suomeksi, osittain englanniksi (5 kpl)
- Lähes kolmikieliset sivut (suomi-ruotsi-englanti) (1 kpl)
- Pääosin suomeksi, osittain englanniksi ja venäjäksi (1 kpl)
- Vain suomeksi (12 kpl)
Puolet yrityksistä ottavat vieraskieliset vähintään jollain tapaa huomioon
Ainoastaan kahdella yrityksellä oli verkkosivut, joista sai kaikki samat tiedot sekä suomeksi että englanniksi. Nämä olivat pääkaupunkiseudulla toimiva Boulderkeskus ja 2023 Ouluun avattu Kaamos Climbing. Kolmella yrityksellä oli lähes kaksikieliset sivut, mutta jokainen näistä tarjosi joistakin asioista vähemmän tietoa englanniksi, esimerkiksi kursseista ja paikallisen kiipeilyseuran toiminnasta.
Viidellä yrityksellä oli sivut pääosin suomeksi, mutta ne sisälsivät lyhyet englanninkieliset osiot. Niissä tyypillistä oli, että olennaisimmat tiedot, kuten aukioloajat, sijainti, hinnasto ja lyhyt kuvaus löytyivät englanniksi, mutta suomenkieliset sivut tarjosivat enemmän tietoa. Yhdeltä näistä halleista löytyi Googlen kautta englanninkielinen sivusto, mutta siitä ei pääse siirtymään suomenkieliselle sivustolle, eikä suomenkieliseltä pääsee klikkaamaan itseään englanninkieliselle.
Vaasassa sijaitseva WasaUp tarjosi samat tiedot suomeksi ja ruotsiksi, sekä lähestulkoon samat myös englanniksi. Ainoastaan yrityksille kohdennettu välilehti puuttui englanninkieliseltä sivulta. Lappeenrannassa sijaitseva BoulderSaimaa sen sijaan tarjosi tietoa suomen lisäksi englanniksi ja venäjäksi, mutta selkeästi vähemmän kuin suomeksi.
Joka toinen kiipeilyhalli tarjoaa tietoa verkkosivuillaan vain suomeksi
12 eli puolet yrityksistä tarjosi tietoa sivuillaan ainoastaan suomeksi. Tämä herätti meissä monia kysymyksiä. Olettavatko kiipeilyhalliyrittäjät, että vieraskieliset osaavat käyttää käännöstyökaluja löytääkseen tarvittavat tiedot? Pidetäänkö kaksikielisten verkkosivujen päivittämistä työläänä? Eikö verkkosivuihin haluta panostaa, kun suurin osa viestinnästä tapahtuu sosiaalisessa mediassa?
Verkkosivujen kielivaihtoehtoihin panostaminen hyödyttäisi yrityksiä monella tapaa. Englanninkieliset sivut olisivat käyttäjäystävällisemmät vieraskielisille ja viestisivät siitä, että hallille ovat tervetulleita myös he, jotka eivät suomea osaa.
Haluammekin haastaa kaikkia yrittäjiä miettimään, kuinka saavutettavat verkkosivut heillä on vieraskielisten näkökulmasta ja miten asiaa voisi parantaa!
Lähteet
Bruton, M. 24.11.2021. Interest in climbing and gym memberships have spiked following sport’s Tokyo Olympics debut. Forbes. Luettu: 17.4.2024.
Háhn, J. 2016. Language options and the role of English on Finnish banks’ websites. Teoksessa Solin, A., Vaattovaara, J., Hynninen, N., Tiililä, U. & Nordlund, T. Kielenkäyttäjä muuttuvissa instituutioissa. The language user in changing institutions. AFinLAn vuosikirja 2016. s. 200-2015. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 74. Jyväskylä.
Fiore, B. 16.2.2023. Bouldering’s popularity reaches new heights since sport’s Tokyo Olympics debut. ABC News. Luettu 17.4.2024.
Kajova, J. 28.2.2024. Visa Malinen boulderoi itselleen uuden ammatin yrittäjänä – oma treeniluola kasvoi suosituksi kiipeilyhalliksi Lahdessa. Yle. Luettu 17.4.2024.
López, A. M. 2022. Participants in sports climbing in Germany 1990-2021. Statista. Luettu 17.4.2024.
Tilastokeskus 2024. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen. Luettu 7.5.2024.
Kuva: Shutterstock