Siirry sisältöön
Liikunta
Palvelumuotoilu tukee liikunnan edistämistä
Julkaistu : 20.04.2022

Palvelu- ja toimintamalli kunnan työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, ikääntyneiden ryhmämuotoisen liikuntaneuvonnan kehittäminen osana kunnan ja sote-palveluiden toimivia palveluketjuja sekä liikunta- ja hyvinvointialan yritysten palvelutarjooman kehittäminen.

Nämä ovat esimerkkejä opiskelijoiden kehittämisprojekteista, joita tehdään liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisen suuntautumisopinnoissa. Opiskelijat tekevät kehittämisprojektin omassa toimintaympäristössään, jossa kehittämistyön viitekehyksenä hyödynnetään palvelumuotoilua.

Olemme kehittäneet pedagogista toimintamallia, jossa keskiössä on liikunnan edistämisen intervention suunnittelu, toteutus ja arviointi. Toistaiseksi kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja antaneet perusteita sille, miksi interventiomallia ja palvelumuotoilua kannattaa kuljettaa rinnakkain.

Palvelumuotoilu

Palvelumuotoilua voidaan soveltaa esimerkiksi palveluprosessien, palvelutuotteiden ja tarjooman kehittämiseen. Tunnettua tuplatimantti-mallia mukaillen sen keskeiset vaiheet ovat tutki, määritä, kehitä ja toteuta. Palvelumuotoilun avulla voidaan ketterästi kehittää uusia konsepteja, joita testaamalla voidaan tehdä päätös esimerkiksi uuden palvelun tuottamisesta.

Palvelumuotoilun keskiössä on asiakkaan tunnistettu tarve ja yhteiskehittäminen asiakasrajapinnassa. Eri vaiheiden aikana ajattelun suuntaa ohjaa divergentti ajattelu, jonka avulla ongelmaan pyritään löytämään moninaisia ja luovia ratkaisuja, sekä kongerventti ajattelu, jonka tarkoituksena on analyyttisesti rajata mahdollisuuksia sekä auttaa tekemään päätöksiä kehittämisprojektin aikana. Palvelumuotoilun prosessi ei etene lineaarisesti vaan on iteratiivista kehittämistä: vaiheet etenevät osittain päällekkäin ja aikaisempiin vaiheisiin voidaan aina palata.

Palvelumuotoilun etuja ovat asiakaslähtöisyys, yhteiskehittäminen sekä vaade moniammatilliseen yhteistyöhön. Lisäksi viitekehys antaa selkeän yhteisen mallin, jonka vaiheiden kautta kehittämisprojektia voidaan pilkkoa osiin, sekä nykyään myös valtavan määrän eri vaiheisiin sopivia työkaluja. Nämä tekijät avaavat mielenkiintoisen mahdollisuuden hyödyntää palvelumuotoilua osana liikunnan edistämistä.

Intervention mapping

Liikunnan edistämistä ja siihen vaikuttamista eri kohderyhmien osalta lähestytään monesti intervention suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kautta. Intervention vaiheita voidaan kuvata esimerkiksi intervention mapping -mallin avulla. Mallissa suunnittelun vaiheet on jaettu

  • ongelman analysointiin ja tavoitteiden määrittämiseen,
  • käyttäytymistieteellisen perustan määrittämiseen ja ohjelmateorian rakentamiseen,
  • materiaalien suunnitteluun ja tuottamiseen,
  • käytännön toteutettavuuden varmistamiseen,
  • vaikutusten ja prosessin arviointiin sekä
  • toteutukseen toimeenpanoon ja levittämiseen.

Eli, kuten palvelumuotoilussa, alussa on oleellista muodostaa asiakasymmärrys, laatia kehittämissuunnitelma (ohjelmateoria), kehittää ratkaisua eteenpäin asiakasrajapinnassa ja testata ratkaisua ennen lanseerausta.

Mallien laittaminen päällekkäin tuo intervention mapping -mallista selkeän vaatimuksen vahvasta teoriataustasta, esimerkiksi käyttäytymisen muutosteorioista. Se syventää ilmiön ymmärtämistä ja auttaa ymmärtämään kohderyhmää käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta.

Liikunnan lisäämiseen tähtäävä muutos lähtee melkein aina yksilön käyttäytymisen muuttamisesta. Jotta muutos on kestävä, palvelun tulisi kohdentua käyttäytymisen osatekijöihin: ympäristöön, motivaatioon ja kyvykkyyksiin. Näiden osatekijöiden tulisi näkyä myös palvelun arvioinnissa: vaikutetaanko niihin osatekijöihin, joilla on merkitystä kyseisen kohderyhmän liikuntakäyttäytymisen muutoksen kannalta?

Liikunnan edistämisen intervention muotoilu

Kehittämisprojektiin on sidottu yhteensä 30 opintopistettä, ja se on kestoltaan koko lukuvuoden mittainen. Kyseessä on siis poikkeuksellisen laaja ja sitä kautta ainutlaatuinen oppimisprosessi. Projektin laajuus haastaa opiskelijaa ajattelemaan asioita monesta eri näkökulmasta yhtäaikaisesti.

Opiskelijoiden osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta on ollut hienoa saada tukea sille ajatukselle, että palvelumuotoilu ja intervention mapping -malli tukevat toisiaan eivätkä ole toisistaan erillisiä. Päinvastoin, niitä yhdistämällä voidaan tuottaa lisäarvoa kehittämistyölle, jossa tavoitellaan liikunnan edistämistä, sekä kerryttää työelämää kehittävää osaamista ja työskentelytapoja. Vahva projektin kautta syntyvä käytännön osaaminen saa tukea teoreettisesta tiedosta, jota intervention suunnittelu vaatii. Tämä kasvattaa opiskelijan ymmärrystä käyttäytymisen muutoksen syy-seuraus-suhteista, eli keinoista, joilla muutoksia tavoitellaan, ja siitä, miten ne huomioidaan palveluprosesseissa.