Siirry sisältöön
Liikunta
Nuoret mukaan liikuntapalveluiden kehittämiseen

Miten nuoret haluavat liikkua vapaa-ajallaan? Toiveiden ja ajatusten lisäksi täytyy ymmärtää, mikä saa nuoret osallistumaan toimintaan.

Julkaistu : 30.04.2021

Kunnassa oli päätetty kehittää nuorille liikkumismahdollisuuksia osallistamalla heitä. Nuoret kirjoittivat tarinoita siitä, miten he haluavat liikkua vapaa-ajallaan. Tarinoiden pohjalta kehittämisen kohteeksi nousivat ”höntsäkerhot”, joissa pelataan pallopelejä pilke silmäkulmassa. Kouluun perustettiin uusi ”höntsäkerho”, mutta osallistujia ei tullut kuin muutamia. Missä mentiin vikaan?

Tilanne voi olla tuttu: nuorille kehitetyt liikuntakerhot eivät kiinnosta nuoria. Tärkeää on, että nuoret otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen, mutta toiveiden ja ajatusten lisäksi tulee ymmärtää, mikä saa nuoret osallistumaan toimintaan.

Nuoret toiveiden esittäjinä

Käyttäjälähtöinen kehittäminen tai asiakasymmärrys palveluiden kehittämisen taustalla ei ole uusi asia. Monet kunnat keräävät nuorten ajatuksia ja toiveita siitä, millaista liikuntaa he toivoisivat. Kuka voisi tietää paremmin mitä nuoret haluavat, elleivät nuoret itse?

Toiveita ja ajatuksia kerätessä voi törmätä kahteen haasteeseen. Ensinnäkin pienenkin kunnan nuoret esittävät useita kymmeniä erilaisia lajitoiveita, joita he haluaisivat harrastaa. Kuka tekee lopullisen päätöksen, miten näihin toiveisiin vastataan?

Toiseksi voi törmätä siihen, että vaikka palveluita kehitetään nuorten toiveet huomioiden, niin niihin osallistuu vain muutamia. Eivätkä ehkä ne nuoret, joille palveluita on kehitetty.

Toive ei kerro vielä sitä, osallistuuko toiveen esittäjä palveluun. Toivelistojen lisäksi tarvitaan siis muutakin. Tarvitaan ymmärrystä, miksi nuori esittää toiveen ja mikä saa nuoren osallistumaan toimintaan. Pitää siis ymmärtää, mitkä tekijät ohjaavat nuorten valintoja.

Nuoret palveluiden kehittäjinä

Nuoret voivat osallistua toiveiden esittämisen lisäksi myös muilla tavoilla kehittämiseen. Yhtenä mahdollisuutena on, että toiveiden lisäksi kerätään laajempaa ymmärrystä nuorista. Mikä saa nuoret osallistumaan ja tekemään erilaisia asioita?

Tässä voi käyttää monia erilaisia menetelmiä. Esimerkiksi erilaisia haastatteluja voi käyttää apuna. Palvelumuotoilun työkalupakeista löytyy monia hyviä haastattelutekniikoita. Haastattelun lisäksi erilaiset tarinat, niin kirjoitetut kuin puhutut, toimivat hyvin, kun halutaan ymmärtää tarkemmin, mitkä tekijät ohjaavat nuorten valintoja.

Toisena mahdollisuutena on se, että nuori otetaan mukaan kehittämisprosessiin. Näin nuori ei vain kerro, mitä toivoo, vaan on osa kehittäjätiimiä. Nuori tuo kehittämistiimiin nuorten näkökulman. Mitä nuoret haluavat? Mitkä tekijät voivat olla esteenä osallistumiselle? Miten ja missä palvelua kannattaa markkinoida?

Nämä menetelmät vaativat enemmän aikaa kuin toivelistojen kerääminen, mutta antavat myös enemmän kehittämiselle. Nuoret löytävät paremmin palvelut.

Mitä ”höntsäkerhoille” kävi?

Kunnassa palattiin nuorten kirjoittamien tarinoiden äärelle. Ne luettiin uudestaan ja etsittiin vihjeitä siitä, miten nuoret liikkuvat vapaa-ajallaan. Tarinoista nousi esille, että nuorten valintoja ohjaavat vahvasti kaverit. Nuoret haluavat liikkua vapaa-ajallaan itse valitsemiensa kavereiden kanssa. Heillä on korkea kynnys osallistua toimintaan yksin, mutta kaverin kanssa moni oli aloittanut esimerkiksi uuden harrastuksen. Nämä huomioitiin osallistujien rekrytoinnissa, ja ryhmät löysivät paikkansa.