Helsingin Sanomat (Vasama 2023) uutisoi hiljattain jättitutkimuksesta, jossa kerrotaan liikunnan voivan hoitaa masennusta ja ahdistusta jopa paremmin kuin terapia tai lääkehoidot. Teho on jopa puolitoista kertaa suurempi. Katsaus on koottu lukuisista aiemmista aiheen tutkimustuloksista.

Jos liikuntaa on mahdollista harrastaa, eikä se aiheuta terveydellistä haittaa ja henkilö on vilpittömästi motivoitunut liikkumaan, parantaa se taatusti arjessa jaksamista. Liikunnan tuputtaminen kaikille ei ole kuitenkaan automaattinen vastaus masennuksen tai ahdistuneisuuden hoitoon.

Terveyden ja hyvinvoinnin ammattilainen apuun liikunnan aloittamisen arviointiin

Liikunta-alan ammattilaiset ovat työssänsä tekemisissä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kanssa. Opiskelijamme perehtyvät opinnoissaan myös masennukseen, vaikka eivät masennuksen hoidon ammattilaisiksi tulisikaan. Koulutusohjelmassamme ihmisen hyvinvointia ja valmentamista tarkastellaan kokonaisuutena, masennus tai muut psyykkiset haasteet ovat enenevässä määrin osa liikunta-alan ammattilaisten asiakkaiden tarinoita ja taustoja. Opiskelijamme perehtyvät myös osana opintojaan liikunnan mahdollisuuksiin mielenterveyden ylläpitäjänä tai mielenterveyskuntoutujien kuntoutuspolkua.

Ahdistuneisuudelle ja masennukselle tunnusomaista on passiivisuus, aloitekyvyn menetys ja mielihyvän kokemisen puute. Vaikka liikunta voi helpottaa näitä oireita, liike on lääke -sanontaa ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Parhaimmillaan liikunta lisää hyvinvointia, mutta aktiiviset liikunnan harrastajat peilaavat usein liikunnan vaikutuksia ja kokemuksia omien, vaaleanpunaisten linssiensä läpi.

On tärkeää muistaa, että kaikki eivät saa mielihyvää liikunnasta eikä suosikkilajia ole koskaan ehkä löytynytkään. Jos voimavarat ovat olleet vähissä jo pidemmän aikaa, asiantuntijan tai hyvää tarkoittavan läheisen kommentit kuntoilun aloittamisesta saattavat lisätä ahdistusta entisestään. Ammattilaisten onkin tunnistettava, koska yksilö on valmis liikkumaan, ja koska ylimääräiset vaateet on jätettävä odottamaan parempia päiviä.

Kirjailija ja psykologi Anu Tevanlinna on avannut omalla Instagram-tilillään psykologin näkökulmaa siihen, miten masentunut ihminen voi nähdä liikunnan lisäämisen.

Jos voimavarat ovat jo vähissä ja mahdollisesti ongelmien vanavedessä elämä kaventunut, kokemus siitä ”että pitäisi liikkua enemmän” voi aiheuttaa syyllisyyttä, itsekritiikkiä ja häpeää. Se lisää pahaa oloa.

@psykologi_ anu 2023.

Toisaalta taas se, millainen liikuntasuhde tai pystyvyyden tunne liikuntaa kohtaan on taustalla, vaikuttaa vääjäämättä siihen, kannattaako masentuneen ryhtyä rehkimään.

Jos suhde liikuntaan on haastava, uskomukset omasta pystyvyydestä liikunnassa saaneet kolhuja ja käsitys itsestä liikkujana vaikea, ei välttämättä parhaimmillakaan käyttäytymisen muutosteorioilla edes kannata ensiksi pyrkiä noin vaan lisäämään liikuntaa.

@psykologi_ anu 2023

Aktiivisuuden lisäämistä vai liikuntaa ja urheilua?

Ihmisen liikuntasuhde on muovaantuvainen läpi elämän, mutta jo nuorilla sekä liikunnan harrastamiseen kannustavilla tekijöillä, että liikunnan esteillä on taipumusta kasaantua. Liikunnan ulkopuolelle jääneillä havaitaan useammin negatiivisia liikuntakokemuksia eikä heitä kiinnosta urheiluseurassa liikkuminen. (Vanttaja ym. 2017).

Liikuntasuhteen tunnistaminen on tärkeää masentuneen henkilön kohtaamisessa, jotta olisi mahdollista löytää oikea lähestymiskulma aloittaa hedelmällinen keskustelu aktiivisuuden lisäämisestä. Netistä löytyvien valmiiden treeniohjelmien sijaan tarvitaan empatiaa ja ymmärrystä, jotta jokaiselle sopiva reitti kohti positiivisia liikuntakokemuksia voisi alkaa.

Liikkumisen vaikutuksia aivojen toimintaan on tutkittu jo pitkään. Liikunnan tiedetään lisäävän aivojen välittäjäaineden, kuten serotoniinin, dopamiinin ja noradrenaliinin tuotantoa. Masentuneilla näiden pitoisuuksien on todettu olevan muita alhaisempia (Hansen 2017). Välittäjäaineiden ollessa suoraan yhteydessä ihmisen mielialaan myös heikon liikuntasuhteen omaavat masennnusoireiset hyötyvät näistä liikunnan aikaansaamista positiivisista vaikutuksista.

Liikunta tulisi kuitenkin tarjoilla masentuneille jonain muuna, kuin ahdistavia mielikuvia tuovana liikuntana tai urheiluna. Tässä tilanteessa ratkaisut aktiivisuuden lisäämiseksi löytyvät helpoimmin mistä tahansa arkisista ja jokapäiväisistä fyysistä aktiivisuutta lisäävistä toimenpiteistä. Ammattilaisen tärkein tehtävä voikin olla tukea henkilön motivaatiota näitä aktiivisuutta lisääviä toimenpiteitä kohti.

Kunnon ja motivaation ollessa pohjalukemissa ei kannata aloittaa urheilusuorituksista, vaan mitoittaa liikunnan aloittaminen oikein. Liian nopea äkkimuutos arjessa tai liikunnan ja levon tasapainossa saattaa tukahduttaa motivaation, jolloin palataan lähtöruutuun — tai jopa sen taakse. Liikkujan apteekin sivuilta löytyy tukea lempeään, matalan kynnyksen liikkumiseen, esimerkiksi luonnon tarkkailuun ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen asteittain.

Kuva: www.shutterstock.com