Liikunnan ja urheilun muuttuva toimintaympäristö edellyttää johtamisen uudistamista. Uusi toimintaympäristö, globaalit haasteet ja uudet palveluiden tuottamisen mallit edellyttävät vastuullisuutta, eettisyyttä, tasa-arvo ja inklusiivisuutta sekä hyvää hallintoa. Tarvitaan liikunnan ja urheilun vastuullisen johtamisen käytänteitä.

Vastuullinen johtaminen

Vastuullinen johtaminen on ihmisten ja asiakokonaisuuksien hallintaa niin, että toimitaan vastuullisesti edistäen ihmisten ja luonnon hyvinvointia sekä tuottaen arvoa sidosryhmille (Bärlund & Perko 2013, 20; Hallinger & Suriyankietkaew 2018). Vastuullisesta johtamisesta puhuttaessa keskitytään ihmisiin, ryhmiin ja organisaatioon, joiden hyvinvointia johtaminen tukee samalla huomioiden johtamisen hiilijalanjäljen, eettiset toimintaperiaatteet sekä taloudellisesti kestävän toiminnan. Tämä kestävyysajattelu kattaa organisaatiokulttuurin ja organisaation koko toiminnan, ja sen johtamiselle on tarvetta nyt enemmän kuin koskaan. (Avery & Bergsteiner 2011.)

Uuden ajan johtamisen toimintamallien muuttamisella tavoitellaan sujuvuutta, joka perustuu kontrollin vähentymiseen ja itsensä johtamisen sekä itse- ja yhdessäohjautumisen korostumiseen (Avery & Bergsteiner 2011; Hallinger & Suriyankietkaew 2018).

Tavoitteena on myös, että kompleksinen ja epävarma maailma selkiytyy ja organisaation resilienssi kasvaa. Hallinger ja Suriyankietkaew (2018) sanovat resilienssin olevan organisaation joustavuutta ja kykyä ottaa käyttöön uusia voimavaroja, usein piilossakin olevia, toimivuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Valmiudet, jotka liittyvät resilienssiin ovat riskeihin varautuminen, omatoiminen organisointi, uudistuva oppiminen sekä sopeutumiseen valmistava ennakointikyky (Avery & Bergsteiner 2011).

Vastuullisuus liikunnan ja urheilun toimialalla

Liikunnan- ja urheilun toimialalla vastuullisuustekoja on tehty pitkään erityisesti sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmasta. Heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien urheilua on tuettu, mutta urheilu on toiminut myös välineenä mm. sosiaalisessa integraatiossa, yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden edistämisessä ja solidaarisuuden lisäämisessä.

Viime vuosina myös ympäristövastuun tärkeys on noussut vahvasti, kun urheilussa on sitouduttu yhä vahvemmin YK:n Agenda 2030 -ohjelmaan. Liikunta- ja urheiluyhteisöä sitova eettinen ohjeisto ”Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet” on liikunta-alan vastuullisuustyön perusta (Olympiakomitea s.a.).

Toimijaorganisaatioita varten laadittu Urheillaan ihmisiksi – urheiluyhteisön vastuullisuusohjelma 2020-2024 sisältää viisi pääperiaatetta, joiden tavoitteena on

• läpinäkyvä, avoin ja osallistava hallinto
• turvallinen toimintaympäristö
• yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
• ekologisuus ja ilmastonmuutoksen hillitseminen
• reilu ja puhdas urheilu

Järjestökentän laatimat vastuullisuusohjelmat ovat tuoneet ryhtiä toimintaan oman lajin erityispiirteet huomioiden.

Vastuullisen johtamisen käytänteet

Tutkimustulosten (Freundlich 2020) mukaan vastuullisuuden osa-alueet nähtiin merkityksellisinä organisaatioiden menestymisessä ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaamisessa. Vastuullisuuden osa-alueiden johtaminen ja vastuullisen henkilöstöjohtamisen toimintamallit nähtiin merkityksellisinä tasa-arvoisen, yhdenvertaisen, osallistavan ja turvallisen liikuntakulttuurin rakentamisessa.

Keskeisiä vastuullisen johtamisen käytänteitä olivat arvopohjainen rekrytointi, osaamisen kehittäminen ja jaettu johtajuus, joiden nähtiin johtavan kehittävään työotteeseen ja organisaatioon sitoutumiseen.

Vastuullisen johtamisen nähtiin mahdollistavan myös pidempiä työuria ja toimialan kehittymistä kansantaloudellisesta näkökulmasta. Kuuden tutkimukseen osallistuneen asiantuntijan vinkit vastuulliseen johtamiseen olen kiteyttänyt vastuullisen johtamisen huoneentauluun.

Lähteet:

• Avery, G. C. & Bergsteiner, H. 2011. Sustainable leadership practices for enhancing business resilience and performance. Strategy and Leadership.
• Bärlund, A. & Perko, S. 2013. Kestävä johtajuus. Bisneksen uusi elinehto. Helsinki: Talentum.
• Freundlich, H. 2020. Liikunnan ja urheilun vastuullisen johtamisen käytäntöjä etsimässä. Kauppatieteiden pro gradu -tutkielma. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT.
• Hallinger, P. & Suriyankietkaew, S. 2018. Science Mapping of the Knowledge Base on Sustainable Leadership, 1990–2018. Sustainability, 10, 4846.
• Olympiakomitea s.a. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma 2020 – 2024. (pdf)

Kuva: www.shutterstock.com