Hyväkuntoiset ja monipuoliset liikuntapaikat houkuttelevat liikkumaan. Julkisten liikuntamahdollisuuksien monipuolistamiseen on mitä parhainta liikunnan edistämistä.

Siksi onkin tärkeää miettiä, ketkä osallistuvat palvelujen kehittämiseen: ne, jotka puhuvat liikunnan puolesta, vai ne, jotka eivät liiku tai eivät ehkä edes koe liikuntaa merkitykselliseksi?

Liikunnan edistämisen keinoja on monia, sillä liikuntaa voi toteuttaa niin rakennetuissa liikuntapaikoissa kuin arjen ympäristöissä omaehtoisena liikuntana. Kaikenlainen arjen aktiivisuus, paikallaanolon tauottaminen, on tärkeää terveyden näkökulmasta. Kunnan liikuntapalvelujen kehittämisessä tulee ymmärtää tämä liikunnan toteuttamisen moninaisuus, ja tässä prosessissa eri toimijoilla on tärkeä rooli.

Liikunnan edistämisessä ja näin myös liikuntapalvelujen kehittämisessä on ymmärrettävä, että liikunta ei ole aina itsetarkoitus vaan itse asiassa se on monelle usein väline saavuttaa muita tavoitteita. Tästä hyvänä esimerkkinä on Pokemon Go -peli. Sen pelaajista iso osa ei varmastikaan ajatellut peliä liikuntana vaan pelinä, mutta silti peli lisäsi pelaajansa aktiivisuutta.

Liikuntapalvelujen kehittämisessä voidaan hyödyntää käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa, jolla laajassa mielessä viitataan innovaatioprosesseihin, joihin osallistetaan palvelujen käyttäjät. Tavoitteena on kehittää palveluita, jotka kohtaavat kuntalaisten toiveet, tarpeet ja ne asiat, joita kuntalaiset arvostavat.

Liikuntapalvelujen kehittämiseen on tärkeä osallistaa erilaisia käyttäjiä ja huomioida erityisesti ne, joille palveluita halutaan kehittää. Liikuntapalveluja kehitettäessä tulisikin tehdä rohkea päätös siitä, kenelle palveluita kehitetään ja miten tämä käyttäjäryhmä saavutetaan.

Liikunnan edistämisessä halutaan kohdata erityisesti ne, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Heitä ei todennäköisesti kohdata avoimissa kunnan kirjastolla järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa. Miksi he tulisivat kehittämään palveluita, joita he eivät edes usko käyttävänsä? Palveluiden kehittäjän tulee kohdata nämä käyttäjät heidän omassa arjessaan. Näin kehittämisestä tulee aidosti käyttäjälähtöistä; sitä eivät tee vain ne, jotka jakavat yhteisen ymmärryksen liikunnan tärkeydestä.

Paula Harmokivi-Saloranta toimii terveysliikunnan lehtorina Vierumäen kampuksella. Hänen väitöskirjansa ”Käyttäjät liikuntapalvelujen kehittäjinä -käyttäjälähtöisessä palveluinnovaatioprosessissa käyttäjien tuottama tieto tutkimuksen kohteena” tarkastettiin 17.1.2020.