Kuten monella muullakin toimialalla, kevät ja K iski kovaa liikuntapalveluiden tuottajiin niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannellakin sektorilla.

Liikuntatoimialan tuulinen vuosi

Pandemia rajoituksineen heikensi merkittävästi liikunta-alan yritysten toimintaedellytyksiä, minkä seurauksena 59 %:lla yrityksistä liikevaihto laski vähintään puolella. Kuntien keskeiset liikuntapalvelut olivat pääosin suljettuina, ja toiminnan keskeyttäminen on pienentänyt tuloja enemmän kuin vähentänyt menoja, mikä näkyy isona lovena vuoden 2020 budjeteissa.

Liikunnan kansalaistoiminnan puolella vaikutukset iskivät lajiliittojen ja liikuntajärjestöjen toimintaan erityisesti huippu-urheilun, tapahtumien, leiritysten ja näytösten osalta. Luonnollisesti vaikutukset näkyivät myös seuratoiminnassa sekä lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa.

Vaikka rajoituksia onkin jo poistettu, elämme edelleen aikaa, jossa jännityksellä seuraamme toisen aallon kehittymistä ja sen mahdollisia seurauksia. Kilpa- ja huippu-urheilua tehdään enemmän tai vähemmän tyhjille katsomoille, mutta lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminta seuroissa jatkuu niin normaalisti kuin se vallitsevassa tilanteessa on mahdollista. Kuntien liikuntapalvelut ovat avautuneet ja liikunta-alan yritykset ovat voineet jatkaa toimintaansa.

Silti paluuta totuttuun normaaliin ei ehkä ole.

Luoko K:n jälkeinen aika kuitenkin myös mahdollisuuksia?

Ainakin yritysten hakeman kehitysavustuksen määrä on Business Finlandin mukaan kasvanut jopa 15 % viime vuotiseen verrattuna. Tämä koskee siis perusrahoitusta, ei keväällä jaettua koronan hätäapua. Näyttää siltä, että yritykset ovat lähteneet uudistumaan ja kehittämään omasta toiminnastaan isompaa vaikkakin avustusten määrä koskeekin useita eri toimialoja.

Liikunta-alan yrityksistä kunto- ja terveysliikuntapalvelut ovat reagoineet muutokseen esimerkiksi digitaalisten palvelujen kautta. Luultavasti tämä trendi tulee näkymään laajemmin, ja digitaalisten palvelujen tarjonta tulee monipuolistumaan. Tällä hetkellä esimerkkejä digitaalisista palveluista ovat kunto- ja terveysliikuntasalien striimatut live-tunnit ja ohjaukset, harjoituspankit ja -tallenteet sekä etävalmennuspalvelut. Nämä loikkasivat keväällä ymmärrettävästikin eteenpäin, ja yritysten liikevaihdon jonkin asteisen jatkuvuuden lisäksi ne vastasivat asiakkaiden tarpeeseen liikkua ja pitää kunnostaan huolta.

Digitaalinen kasvu muuttaa palveluja

Palveluiden kehittämisen näkökulmasta tämä teknologinen ulottuvuus on myös yksi syy, miksi käyttäjälähtöiselle kehittämisosaamiselle on tarvetta. Kaiken ei tosiaankaan tarvitse olla ”digidigi”, mutta toisaalta teknologisen muutoksen ja kehityksen määrä ei ole vakio vaan kiihtyvä. Tarvitseeko liikunta-alan tulevaisuuden ammattilaisen siis olla myös teknologinen asiantuntija? Ehkä ei kuitenkaan, mutta ymmärrystä palveluiden kehittämisestä – myös digitaalisten – sekä asiakkaiden piilevistä tarpeista tarvitaan.

Tällaista osaamista voimme ammattikorkeakouluna kehittää ja siten mahdollistaa osaltamme sen, että työelämässä on asiantuntijoita tekemässä muutosta sopivalla jatkuvan kehittämisen ”mindsetilla”.

Lähde

• Valtion liikuntaneuvosto. Koronapandemian akuutit vaikutukset liikuntatoimialaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja. 2020:1. Julkaistu 17.6.2020