Siirry sisältöön
Liikunta
Haaga-Heliassa viitoitetaan uusia oppimispolkuja

Jatkuvan oppimisen näkökulmasta yksilön oppimispolku alkaa jo ennen kuin hän aloittaa opintonsa Haaga-Heliassa, ja se jatkuu pitkälle niiden jälkeen. Haaga-Heliassa tehtävät opinnot ovat osa tätä polkua. Opinnot voivat tarkoittaa tutkintoon johtavaa polkua tai työuran aikaista oppimista tukevaa polkua.

Kirjoittajat:

Tiina Laiho

lehtori, liikunta ja hyvinvointi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Teemu Lehmusto

tutkintojohtaja, urheilu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 15.06.2020

Haaga-Heliassa suoritettavaa osuutta yksilön oppimispolusta muotoillaan parhaillaan uusiksi. Mekin puhumme oppimispoluista, vaikka samalla tiedostamme, että kyseessä on vain yksi osa parhaimmillaan vuosikymmenien mittaisesta oppimispolusta. Tutkinnon sisällä oppimispolku viittaa opiskelijan valitsemaan osaamisten ja opintojen kokonaisuuteen, joiden avulla hän suuntautuu asiantuntijuuteen.

Uudelle osaamiselle ja tutkinnoille on kysyntää. Korkean osaamisen tehtävien määrä kasvaa Suomessa suhteellisesti enemmän kuin muissa OECD-maissa. Jotta löydämme uusia, työelämään sopivia osaamisen kehittämisen tapoja – eli uusia ratkaisuja tukea jatkuvaa oppimista – meidän tulee Sitran mukaan tehdä rohkeitakin kokeiluja.

Opiskeltavan alan substanssi on edelleen tärkeä, jotta opiskelijalle on selkeää, mihin alaan hän kiinnittyy. Substanssiosaaminen antaa työelämässä vastauksen siihen, mitä tehdään. Substanssiosaamisen rinnalla tarvitaan kuitenkin yhä enemmän geneerisiä taitoja, joissa korostuvat ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus. Geneeriset taidot (tai metataidot) antavat vastauksen siihen, miten tehdään. Tulevat oppimispolut vastaavat varmasti osittain geneeristen taitojen tarpeeseen, ja oppimispolkujen kautta löytyvät myös tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat ratkaisut substanssin näkökulmasta.

Lukuvuonna 2020-2021 liikunnanohjaajakoulutuksessa otetaan yksi askel uusien oppimispolkujen suuntaan. Monimuoto-opiskelijoille on tarjolla sekä Vierumäellä että Varalassa niin sanottu hybriditoteutus, jossa kunto- ja terveysliikunnan sekä liikuntapalveluiden suuntautumisopinnot yhdistyvät yhdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi. Suuntautumisopintojen laajuus on 40 opintopistettä, ja se jaettu tasan näiden toimintaympäristöjen kesken. Kyseessä ei ole siiloihin jaettu kokonaisuus vaan aidosti yhteinen prosessi, jossa kunto- ja terveysliikunnan vahva substanssi yhdistyy liikuntapalveluiden kehittämisprosessiin. Tavoitteena on kehittää olemassa olevia tai uusia kunto- ja terveysliikunnan palvelukonsepteja erityisesti liikunnan edistämisen näkökulmasta.

Innostavaa nähdä, mitä tämä uusi avaus tuo tullessaan. Ainakin uuden oppiminen sekä opiskelijoiden että opettajien suunnalta on taattua.