Siirry sisältöön
Liikunta
Ensilumenladut koko kansan liikuttajina 

Maastohiihto on lajina kaikille suomalaisille tuttu. Kansallislajina se kuuluu peruskoulun liikunnan opetussuunnitelmaan. Ilmaisia, kunnostettuja ja valaistuja latuverkostoja me pidämme lähes itsestään selvyytenä.

Kirjoittajat:

Erkki Häkkilä

lehtori, liikunta ja hyvinvointi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Ella Korhonen

lehtori, liikunta ja hyvinvointi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 13.12.2022

Talvien lyhentyessä säilötyllä lumella tai tykkilumella rakennetut ensilumenladut ovat yleistyneet. Hiihtoladun avaaminen ennen luonnonlumen satamista vaatii muutaman pakkasyön, jolloin lumitykit voidaan pitää läpi yön päällä. Lisäksi latupohjaa voidaan rakentaa edellisenä talvena säilötyllä lumella. 

Ensimmäiset ensilumenladut avattiin tänä vuonna jo lokakuun puolessa välissä mm.  Imatralla, Kontiolahdella, Tahkolla ja Rukalla. Ensilumen ladut ovat avoimia liikuntaolosuhteita kaikille hiihtäjille, iästä tai taitotasosta riippumatta.  

Erilaiset hiihtotunnelit ja hallit mahdollistavat hiihtoharjoitteluun ympärivuotisen olosuhteen. Tunnelissa tai hallissa on päästy hiihtämään mm. Vuokatissa, Helsingin Kivikossa, Jämillä ja Leppävirralla. Hiihtotunnelit eivät ole koskaan kuitenkaan nousseet suurien massojen suosioon, vaan niiden vilkkaimmat sesongit sijoittuvat syyskaudelle. Käyttäjäprofiili on pääasiassa kilpahiihdon eri-ikäinen harrastaja.

Kaupunkien säästötoimenpiteet haastavat lumettoman ajan hiihtämisen. Helsingin kaupungin Kivikon hiihtohalli suljetaan kauden 2022 – 2023 jälkeen kallistuneen sähkön vuoksi, myös Leppävirran hiihtoareena on sulkenut ovensa tälle kaudelle kunnostustöiden vuoksi.

Pohjoisen Suomen vaarojen ja tuntureiden hiihto-olosuhteet takaavat kilpa- ja sunnuntaihiihtäjille pitkän lumisen ajan ja hiihtotunneleita vaihtelevamman maaston. Kilpahiihtäjät suuntaavat perinteisesti loka- marraskuussa Vuokattiiin, Olokselle tai Saariselälle hiihtämään lumivarmoille laduille. Lumiset olosuhteet lokakuussa ovat hiihtourheilijalle välttämättömät riittävien harjoituskilometrien takaamiseksi.

Lumen säilöminen ja tykkilumi vaativat resursseja. Hiihtäjän on oltava valmis maksamaan latukilometreistä, kunnes luonnonlumi mahdollistaa latuverkoston ylläpidon pienemmillä resursseilla. Esimerkiksi Olostunturin ensilumenlatu maksaa hiihtäjälle kalleimmillaan 40 euroa päivä, edullisemman iltalipun saa viidellä eurolla. 

Yleisemmin ensilumenlatuja avataan lokakuussa vielä verrattain vähän ja ne sijaitsevat joko hieman pohjoisemmassa tai sitten latuun panostetaan resurssien puolesta enemmän. Marraskuussa lämpötilan laskiessa nollaan tai sen alapuolelle tulee ensilumenlatujen toinen aalto, jolloin hieman pienemmilläkin resursseilla saadaan useissa kaupungeissa 1–2 km latua avattua hiihtäjien käyttöön. Hiihtämisen mahdollistava riittävä luonnon lumipeite on nykyään epävarma ja kestoltaan vaihteleva.  Parhaimmillaan ensilumenlatu voi jopa tuplata hiihtokauden keston. Mitä aiemmasta ajankohdasta on kysymys, sitä enemmän hiihtolipusta saa yleensä maksaa. 

Osa kunnista tarjoaa ensilumenladun käyttöön veloituksetta. Lahdessa latu tehdään säilötystä lumesta ja sen valmisteluista vastaa Lahden kaupungin liikuntapalvelut yhdessä Lahti Aquan kanssa. Lahti Aqua kertoo haluavansa olla aiempien vuosien tapaan mukana mahdollistamassa kaupunkilaisille liikunnan iloa ensilumenladulla. Lahden perinteinen ensilumenlatu avattiin hiihtäjien käyttöön keskiviikkona 23.11.2022.

Imatran ensilumelatu on yksin Suomen eteläisimmistä alkutalven maksullisista hiihtopaikoista. Imatra on panostanut Ukonniemen urheilumatkailualueeseen jo kymmenen vuoden ajan ja aikaisin avattava ensilumenlatu on sen kärkituote. Imatra Base Campin myyntipäällikkö Anni Toiviaisen mukaan ensilumenlatu on osa Imatran kaupungin markkinointia, mutta myös taloudellisesti merkittävä liikuntamatkailutuote. 

Mikkelissä kaupungin liikuntatoimen tekemä ensilumenlatu on kustannettu lähes kokonaan käyttäjiltä kerätyillä maksuilla. Liikuntapäällikkö Tiina Juholan mukaan latu on itse asiassa tehty säilölumesta, sillä edellisen talven lunta on säilötty ja marraskuun alussa ne on levitetty laduiksi. Ensilumenladun kustannukset ovat yleensä olleet 50 000 euron tuntumassa.

Marraskuun 2022 lopulla suomessa oli yhteensä 41 eri pituista latua. Koska latutilanne voi vaihdella viikosta toiseen melko paljon, ylläpitävät hiihdon ystävät Latutilanne-sivustoa Facebookissa. Tarkkaa tietoa ensilumenlatujen Suomen käyttäjämääristä ei löydy, mutta tunnelma laduilla on vilkas, ja sinne ovat löytäneet kaiken ikäiset ja kuntoiset hiihtäjät.  

Kuva: www.shutterstock.com