Uudelleen käytä, korjaa, päivitä ja ylläpidä tai löydä tavaroille uusi käyttökohde on nyt nykypäivää. Mitä pidempään tavara on kierrossa, sitä vähemmän kulutamme luonnonvaroja ja aiheutamme päästöjä. Miten olisimme jatkossa viisaampia ja käyttäisimme tuotteita mahdollisimman pitkän ajan?

Muutos lähtee liiketoiminnan uudelleen suunnittelusta, tuotteiden ja palveluiden uudelleen muotoilusta ja organisoinnista.

Yritysten nollajäte hierarkia

Nollajäte hierarkia (kuva 1) kuvaa yritysten mahdollisuuksia suunnitella uudelleen toimintaansa, jotta saavutettaisiin mahdollisimman positiivinen ympäristövaikutus ja yritys noudattaisi kiertotalouden periaatteita.

Jätehierarkia on ensisijaisuusjärjestelmä jätteen syntymisen ehkäisemiseen. Sillä on kaksi päätavoitetta, eli pienentää ja minimoida jätteen syntymisen ja jätehuollon haittavaikutuksia ja parantaa luonnonvarojen tehokasta käyttöä (Eur-lex 2022).

Kuva 1: Tuotteiden ja raaka-aineiden elinkaaren pidentäminen ja nollajäte hierarkia (muokattu lähteestä Zero-Waste Europe 2022)

Nollajätehierarkiassa lähtökohtana on Zero-Waste Europen mukaan edellisten lisäksi kriittinen ajattelu.

• Minkälaisia tuotteita ja palveluita ylipäänsä tarvitaan ja tarjotaan markkinoille?
• Miten liiketoimintamalleja voidaan kehittää kiertotalouden ja resurssitehokkuuden näkökulmasta?
• Miten tuotteet ja palvelut uudelleen suunnitellaan, jotta jätteen määrää saadaan pienennettyä?

Kiertotalouden tavoitteena on pitää raaka-aineet kierrossa niin, että vain pienin mahdollinen määrä materiaalista päätyy esim. poltettavaksi tai kaatopaikoille. Nollajätehierarkia tukee tätä lähtökohtaa. Yksi varteenotettava keino on miettiä ja suunnitella tuotteet helposti korjattavaksi ja huollettavaksi.

Toisen yrityksen materiaali voi olla alku uudelle tuotteelle

Ruotsalainen ostoskeskus ReTuna Eskiltunassa on hyvä esimerkki kiertotalouteen nojautuvasta trendistä. Se avattiin jo vuonna 2015. Viimeisin julkaistu liikevaihto vuodelta 2018 ilmoittaa korjattujen ja tuunattujen tuotteiden myynnin olleen jo 11,7 MSEK. Kaikki tuotteet ja palvelut, jotka ovat saatavilla ostoskeskuksen eri liikkeissä tukevat kiertotaloutta ja resurssiviisaus ajatusta.

Kuluttajat tuovat tarpeettomat esineet ReTunan kierrätyspisteeseen, josta ostoskeskuksessa toimivat yritykset sitten kehittävät esineille uusia mahdollisuuksia, ja samalla minimoivat ylijäävän materiaalin määrää.

Myös Kierrätyskeskus on tulevaisuudessa varmasti vielä lähempänä kiertotalousajatusta. Yksi askel siihen on kauppakeskus Redissä kesäkuussa avattu Kierrätyskeskuksen kiertotalouskeskittymä. Seuraavana askeleena on mahdollinen kauppakeskus ReTunan malliin.

Opiskelijamme innovoivat keväällä 2022 kehitysmahdollisuuksia liittyen juuri tähän kiertotalouskauppakeskukseen. Haasteeksi he saivat miettiä miten Kierrätyskeskus voi tehostaa materiaalivirtojen, eli tuotteiden käyttöä, jotta mahdollisimman vähän päätyisi esimerkiksi energiakäyttöön. Toinen haaste liittyi siihen, millainen virtuaalinen kierrätysostoskeskus voisi olla. Molemmissa haasteissa opiskelijat onnistuivat tuomaan uusia ideoita ja ratkaisuja, joita Kierrätyskeskus pystyy kehittämään edelleen.

Kuluttajien käyttäytyminen vaikuttaa

Yllättävän monessa kuluttajien käyttämissä laitteissa on pienakku, joka ladattava tai kertakäyttöinen. Paristokierrätyksen mukaan palautimme noin 380g pienlaitteiden akkuja ja paristoja kierrätykseen viime vuonna. Se vastaa noin 16 AA-paristoa / asukas. Kuinka monta paristoa tai pienakkua sinä olet palauttanut kierrätykseen?

Pienlaitteiden akkujen kierrätys ja keräys on suuri ongelma. Vuonna 2021 Paristokierrätyksen tietojen mukaan markkinoille tuli yli 4 Mkg uusia kannettavia paristoja ja akkuja. Yhteiskunta menettää suuren määrän tärkeitä metalleja, kuten rautaa, sinkkiä ja lyijyä, kun me kuluttajat emme palauta pienlaitteiden akkuja tai paristoja riittävän aktiivisesti kiertoon.

Pienakkujen ja paristojen maahantuojia ja valmistajia sitoo lakisääteinen tuottajavastuu. Tuottajavastuu velvoittaa alalla toimijoita järjestämään keräyksen käytöstä poistuville tuotteille. Käytännössä esim. kaupat, jotka myyvät paristoja, ovat velvoitettuja ottamaan käytöstä poistuneet tuotteet takaisin ja useasta kaupasta löytyy paristojen ja pienakkujen keräyspiste.

Toisessa haasteessa opiskelijamme innovoivat ratkaisuja Akkuteollisuus ry:n kanssa. Ratkaisua haettiin kysymykseen, mikä motivoisi kuluttajia palauttamaan aktiivisesti käytöstä poistuneet pienakut ja paristot Suomen 13 000 keräyspisteeseen?

Käytetäänkö akuissa tai paristoissa jatkossa panttimaksuja, jotain uutta digitaalista ratkaisua tai keräilymenetelmää jää nyt Akkuteollisuus ry:n edustajien pohdittavaksi.

Kuva: www.shutterstock.com