Haaga-Helia on tehnyt koulutusvientiä kiinalaisen Guangzhou Polytechnic of Sportisin kanssa vuodesta 2015. Yhteistyön on käynnistynyt yliopettaja Kari Puronahon ja kollega Feng Junjien aloitteesta. Tässä kirjoituksessa avaan kokemuksia opetuksen järjestämisen ja pedagogiikan näkökulmista perustuen omaan kokemukseeni sekä Kari Puronahon haastatteluun.

Kulttuurien pedagoginen kohtaaminen

Opetusohjelman mukaisesti 90 opintopisteen urheilujohtamisen koulutuskokonaisuus sisältää ensimmäisenä ja toisena vuonna kaksi intensiiviviikkoa Kiinassa, jotka mahdollistavat opiskelijoiden ja opettajien tutustumisen. Koska opintojen alussa opiskelijoiden kielitaito on heikko, mahdollistaa intensiiviviikoilla toteutettavat ryhmätyöt, pedagogiset ratkaisut sekä yhteistoiminnan fasilitointi kielimuurin ylittämisen.

Kolmantena opiskeluvuonna Vierumäelle tultaessa, on kielitaito jo kehittynyt ja suomalainen pedagogiikka tullut tutuksi. Ryhmän on tällöin mahdollista toimia itsenäisesti vieraassa kulttuurissa ja rohkeasti kysyä apua ohjaavilta opettajilta. Tämä voi kuulostaa hassulta, mutta opiskelijat ovat usein ensimmäistä kertaa jopa oman kotiprovinssinsa ulkopuolella ja ilman lähipiirin suojaverkkoa.

Siirtyminen verkko-opetukseen

Vuoden 2020 pandemian myötä koulutusta alettiin toteuttamaan verkossa. Intensiiviviikkojen sekä Suomessa toteutettava koulutuksen osa muokattiin nopealla aikataululla verkkoon. Verkko-opetuksen teknologiaratkaisuista ainoastaan Zoom toimii Kiinassa ja useimmat opetusta piristävät työkalut eivät ole käytössä.

Luentojen nauhoittaminen mahdollisti joustavan tietosisällön toteuttamisen, mutta videoiden jakamiseen ei aluksi ollut alustaa. Opetus oli myös sijoitettava pidemmälle ajalle, jotta sopimuksen mukainen kontaktiopetuksen määrä saataisiin toteutettua. Aikaero Suomen ja Kiinan välillä on 5-6 tuntia, jolloin molemmille osapuolille mielekästä opetusaikaa verkossa on klo 8-11.

Näiden haasteiden lisäksi kohtasimme myös inhimillisiä haasteita, joita olivat Kiinan tiukat kotikaranteenimääräykset. Ne aiheuttivat haasteita oppimiseen monella tasolla.

Verkko-opetus on joustavaa ja tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia, mutta mikään ei korvaa aitoa kontaktia. Nyt koulutukseen tulleisiin uusiin opiskelijoihin ei ole voinut kunnolla tutustua ja siten huomioida yksilöllisiä tarpeita.

Motivointi, innostaminen, yksilöiden huomioiminen, reagointi eri tilanteisiin ja monet muutkin asiat, jotka mielestäni ovat koko ajan olleet meillä erityisen vahvoja, ovat jääneet puutteellisiksi, sanoo Puronaho. Suurin menetys, jonka pandemia on aiheuttanut, on se, etteivät kiinalaiset opiskelijat aikoihin voineet matkustaa Suomeen ja ovat näin jääneet tätä kansainvälistä kokemusta paitsi, Puronaho jatkaa. 

Tulevaisuudessa kansainvälisessä koulutustoiminnassa kontakti- ja verkko-opetusta yhdistävät mallit tuovat koulutuksiin joustoa, tehokkuutta ja säästöjä. Vahva suunnittelu on tässäkin onnistumisen avain.

Onnistumisia ja ohjeita Kiinan koulutusmarkkinoille tähtääville

Kari Puronaho summaa yli 10-vuotisen koulutusvientitoiminnan onnistumiset seuraavasti:

Oppimispolun luomisessa on luotettu Sport management -kokonaisuuden hallitsevien, motivoituneiden ja innostuneiden opettajien henkilökohtaiseen osaamiseen sopivien sisältöjen ja opetustapojen valintaan. Viimeisimmät opinnäytetyöt ja opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ovat osoittaneet, että työssä on onnistuttu.

Ohjeina Kiinan koulutusmarkkinoille tähtääville voisi antaa, että Kiinaan toimintaympäristönä pitää tutustua hyvin, kysyä ohjeita onnistujilta ja suunnitella toiminta yhdessä kumppanin kanssa. Tiimiin kannattaa valita ennakkoluulottomia, uusista kokemuksista syttyviä ja oppimishaluisia ammattilaisia.

Koulutusviennissä motivaatio ja kontaktit ovat onnistumisen paras tae.

Kuva: www.shutterstock.com