YK:n Agenda 2030 on globaali tiekartta kohti kestävää tulevaisuuskuvaa. Kansallisella tasolla Suomen kestävän kehityksen toimikunta koordinoi tätä visiolla ”Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi” (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2022).

Suomen tiekartaksi on määritelty kuusi keskeistä osa-aluetta, josta meitä koulutuksen järjestäjiä koskee erityisesti sivistyksen, osaamisen ja kestävien elämäntapojen teema. Tästä osa-alueesta voimme nostaa tarkempaan tarkasteluun erityisesti kolme näkökulmaa, jotka ovat vauhdittamassa korkeakoulujen vastuullisuutta.

Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot (TKI) sekä oppiminen (O)

Ensimmäinen näkökulma kestävyysmurroksen saavuttamiseksi liittyy tiekartassa soveltavan tutkimuksen, uuden osaamisen, innovatiivisten ratkaisujen ja kokeilujen merkitykseen. Toisin sanoen kansallisen TKI-tiekartan linjausten mukaisesti tavoite on nostaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostukset neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Korkeakouluilla on roolinsa osana julkisen talouden harjoittamaa TKI-toimintaa. Tiedetään, että TKI:n merkitys osana Haaga-Helian ulkoista rahoitusta kasvaa vuosi vuodelta. Tälläkin hetkellä Haaga-Helin salkussa on lähes 100 hanketta (Haaga-Helia 2024a). EU-rahoitteisten TKI-hankkeiden keskeisenä ajurina toimii Euroopan Vihreän kehityksen ohjelma, jolla tavoitellaan vihreän siirtymän myötä ilmastoneutraaliutta Eurooppaan vuoteen 2050 mennessä (Eurooppa-neuvosto 2024).

Euroopan Vihreän kehityksen ohjelma voidaan nähdä sateenvarjona monille päällekkäisille strategioille, joita yhdistää vihreän siirtymän, luonnon monimuotoisuuden ja yhteiskunnallisen rakennemuutoksen tukeminen julkisen rahoituksen keinoin. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa vihreän siirtymän investointeja tuetaan lähes 700 miljoonalla eurolla (Valtionvarainministeriö 2024).

Korkeakoulujen näkökulmasta TKI-investointien vaikuttavuus on selkeimmin todennettavissa, kun näkökulma laajennetaan oppimiseen. Voidaan käyttää tässä yhteydessä termiä TKIO. Tästä konkreettisena esimerkkinä ovat tällä hetkellä Haaga-Helian tarjonnassa olevat erilaiset vastuullisuuden ja kiertotalouden opinnot, joista suurin osa on alun alkaen kehitetty osana hanketta ja sen mahdollistamien resurssien kautta (Haaga-Helia 2024b).

Monimutkaisemmaksi TKI-hankkeiden vaikuttavuuden arviointi tulee, kun pohditaan niiden merkitystä uusien palveluiden ja tuotteiden innovoinnin näkökulmasta. Esimerkiksi korkeakoulun yritysyhteistyössä toteuttama hanke voi synnyttää uusia palveluja ja tuotteita. Viive rahoituksen myöntämisestä siihen, että tuote jalkautuu markkinoille voi kuitenkin kestää vuosia.

Ennakointiosaamisen merkitys

Toinen näkökulma liittyy ennakointiosaamisen merkitykseen, sillä keskeistä on tunnistaa millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan tulevaisuuden kestävyyskysymysten ratkomiseksi. Näkökulma liittyy myös kysymykseen määrällisen osaamistarpeen tunnistamisesta eri ammatti- ja toimialoilla, jotta eri koulutusohjelmien opiskelijamäärät voidaan mitoittaa vastaamaan työelämän todellista tarvetta.

Tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen liittyy olennaisesti jo työelämässä olevien täydennyskouluttamiseen, eli jatkuvaan oppimiseen.

Ekososiaalinen sivistys

Kolmas ja ehkä tärkein näkökulma liittyy ekososiaalisen sivistyksen käsitteeseen. Pähkinänkuoressa sillä tarkoitetaan ympäristön ja sosiaalisten kysymysten huomioimista moninäkökulmaisesti osana päätöksentekoa. Sen voidaan ajatella olevan tietynlainen mindset, tahtotila, jossa omien valintojen kautta tietoisesti asetutaan osaksi sellaisia ratkaisuja, jotka ovat rakentamassa kirkkaampaa tulevaisuuskuvaa. Silloin sivistys ei ole mitään hataraa yläpilveä. Se ei jää pelkästään yleväksi tavoitteeksi määriteltäessä koulutuksen arvoperustaa. Sivistys muuttuu käytännön toiminnaksi ja teoiksi. Se muuttuu vastuulliseksi toiminnaksi.

Me suomalaiset olemme tietoisia ilmastonmuutoksen uhasta. Ekososiaalinen sivistys tulee näkyväksi, kun tietoisuutemme muuttuu tietoisiksi valinnoiksi päivittäisessä arjessamme.
Meistä jokainen voi edistää vastuullisuutta pienin askelin päivittäisessä arjessamme. Jokainen voi lähteä liikkeelle tekemällä Sitran elämäntapatestin vaikka jo tänään. Sitä on tähän päivään mennessä tehty jo 1,4 miljoonaa kertaa.

Kuva: Shutterstock