Suomen talousosaamisen strategian missiona on saada ihmiset ymmärtämään talousosaamisen merkitys omassa elämässään ja toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla. Pyrkimys on viitoittaa tie sille, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä. (Suomen Pankki 2021.) Tavoite on ylevä, kuten visiossa kuuluukin olla.

Talousosaaminen jaotellaan OECD:n piirissä olevan kansainvälisen talousopetusverkoston määritelmän mukaan kolmeen osa-alueeseen: taloudelliseen tietämykseen, käyttäytymiseen ja asenteisiin (OECD 2022). Työsarkaa riittää, nimittäin vuoden 2024 alussa maksuhäiriömerkintä oli jo noin 350 000 suomalaisella. Merkinnöistä lähes joka kolmas painottui 20–34-vuotta täyttäneisiin nuoriin aikuisiin. (Asiakastieto Media 2024.)

Laadukkaan opetuksen tiedetään parantavan talousosaamista (Kaiser et al. 2020). Vuoden 2018 talousosaamisen PISA-tutkimuksessa 15-vuotiaat suomalaisnuoret sijoittuivat jaetulle kakkossijalle. Suomen tuloksista ilmeni, että nuoret kertoivat saavansa muita maita useammin talousosaamiseen liittyvää tietoa opettajilta. (OECD 2020.) Talous- ja kuluttajaosaaminen on perusopetuksessa keskeinen osa kotitalousoppiaineen sisältöjä (Opetushallitus 2024).

Tarvitsemme kuitenkin enemmän keskustelua siitä, miten talousosaaminen huomioidaan ammatillisen koulutuksen sisällöissä sekä toisella asteella että korkeakoulussa.

Talousosaaminen ja asenteet

Aiheena talousosaaminen on tunnelatautunutta ja suomalaisessa keskustelukulttuurissa se on ollutkin kahvipöytäkeskusteluiden tabu. Historialliset juurisyyt ovat syvällä. Siinä, missä valtiovaltamme keskittyi pontevasti tekemään meistä lottokansaa, Ruotsissa puolestaan jokainen ansiotuloja ansainnut työikäinen on automaattisesti myös rahastoeläkesäästäjä (Eläketurvakeskus 2022). Toisin sanoen Ruotsissa valtio on rakenteellisesti pyrkinyt ohjaamaan ihmisiä ottamaan enemmän vastuuta omista talousasioistaan.

Onneksi keskustelukulttuurissamme on tapahtunut merkittävä muutos. Esimerkiksi erilaisia nuorille suunnattuja omaan talouteen ja säästämiseen liittyviä podcasteja on noussut kuin sieniä sateella. Nuoret puhuvat myös palkasta avoimemmin kuin aiemmat sukupolvet.

Talousosaaminen on osa digitaalista sivistystä

Nuorten aikuisten toimintaympäristössä on tapahtunut kuluneen vuosikymmenen aikana perustavanlaatuisia muutoksia edellisiin vuosikymmeniin verrattuna. Nuoret elävät nykyisin maailmassa, jossa perinteinen käteinen on katoavaa kansanperinnettä ja maksut suoritetaan digitaalisesti bittien rahavirtoina. Omaan talouteen on entistä vaikeampi saada konkreettista tarttumapintaa.

Toiseksi olemme siirtyneet sellaisen seurantakapitalismin muotoon, jossa algoritmit ohjaavat entistä voimallisemmin mainontaa eri sosiaalisen median sovellusten kautta (Hari 2023). Ihmisten mieltymyksiä ja heikkouksia käytetään hyväksi teknologiayritysten myydessä asiakastietoja kolmansille osapuolille kohdemainonnan optimoimiseksi. Tästä syystä talousosaaminen liittyy olennaisesti myös digitaaliseen sivistykseen ja kriittiseen medialukutaitoon.

Ammatillisen opettajankoulutuksen rooli talousosaamisen edistämisessä

Haaga-Helian ammatillisen opettajaopintojen kehittymisohjelma nostaa esille, että ammatillisen opettajan toiminta on kestävää ja vastuullista. Tavoite on, että opettaja tunnistaa ja ottaa toiminnassaan huomioon työnsä ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. (Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu 2024.)

Pedagogiikan näkökulmasta talousosaaminen menee lähelle yrittäjyyspedagogiikkaa. Yrittäjyyspedagogiikasta kiinnostunut voi valita sen pedagogiseksi painotukseksi osana opetusharjoitteluaan. Tuolloin riskinä on kuitenkin se, että talousosaaminen keskittyy niille, jotka ovat aihealueesta valmiiksi jo kiinnostuneita.

Tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa osaamista, jossa opettajan puheeksiottamisen ja kuuntelemisen taidot opiskelijan taloudellisissa huolissa olisivat luonteva osa henkilökohtaistamisen ja opintojen suorittamisen prosessia. Tähän tarvitaan moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi opinto-ohjaajien, erityisopettajien ja koulukuraattorien suuntaan. Olennaista on myös tieto siitä, minne ohjata opiskelijaa eteenpäin. Tämä edellyttää opettajalta riittävää palvelujärjestelmän tuntemusta.

Esimerkiksi vuonna 2022 ammatillisista opettajakorkeakouluista valmistui yli 1600 ammatillista opettajaa, opinto-ohjaajaa ja erityisopettajaa (OKM ja OPH 2023). Talousosaamisen johdonmukainen huomioiminen opettajankoulutuksen sisällöissä olisi hyvä keino edistää talousosaamista ammatillisessa koulutuksessa valtakunnallisesti.

Kuva: Haaga-Helia