Vuonna 2023 valmistuvat opinto-ohjaajat voivat antaa opinto-ohjausta vielä vuonna 2068. Ohjauksessa puhumme tulevaisuuden hahmottamisesta, mutta onko vaarana se, että kompastumme omaan pienuutemme aikaikkunoiden äärellä.

Opinto-ohjaukseen liittyy hyvin monenlaisia odotuksia. Yksilötasolla voidaan ohjauksesta odottaa selkeyttä omaan tilanteeseen esimerkiksi ammatinvalintaan liittyen. Opinto-ohjaus konkreettisesti luo tietopohjaa, jolta ohjattava tekee työuraan ja koulutuspolkuun liittyviä valintoja. Kun ohjattavat nuoret ja aikuiset miettivät globaalista näkökulmasta omien ammatinvalintojensa merkitystä, tekevät he aina myös arvovalintoja.

Kuinka monessa korkeakoulussa on olemassa kaikkea opetusta, ohjausta ja tutkimusta käsittelevä arvoperusta?

Opinto-ohjaajat tekevät päivittäistä työtään arvovalintojen äärellä olevien ohjattavien kanssa. Oppilaitokset ovat osaltaan määritelleet omaa arvoperustaa, kuten perusopetuksen opetussuunnitelmassa (Opetushallitus 2014) on osaltaan määritelty: ”Perusopetuksessa tunnistetaan kestävään kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen”.

Arvoperustoissa on siis huomioitu ekososiaalisen sivistyksen merkitys osana perusopetuksen toimintaa. Jos kuitenkin katsotaan perusopetuksen oppilaanohjauksen tehtäviä (Opetushallitus 2014), niin painotukset oppilaanohjauksessa ovat edelleen hyvin yksilökeskeisiä ilman ekologisia huomioita valintojen keskellä.

Koulutuksen järjestäjien on hyvä ottaa opiksi eri tasoilla tapahtuvan opetuksen arvoperustaa ja mallia siitä, miten opetussuunnitelmien perusteita voidaan rakentaa. Korkeakoulut itsenäisinä yksikköinä voivat hyvin vapaasti rakentaa oman opetuksensa arvoperusteita. Kysymys kuuluukin, kuinka monessa korkeakoulussa on olemassa kaikkea opetusta, ohjausta ja tutkimusta käsittelevä arvoperusta.

Samoin on paikallaan miettiä, voisiko lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaista laaja-alaista osaamista miettiä myös korkeakouluissa tarjottaviin tutkintoihin. Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen näkökulmasta ei ole mielekästä rakentaa itsenäisiä saarekkeita, joissa kaarnalaivoja suunnitellaan uudelleen, jos jo jossakin on ketterät kanootit valmiita liikkeeseen.

Opinto-ohjaajat aktiivisesti ilmastotoivoa luomaan

Ekososiaalisessa sivistyksessä merkityksellistä on huomata ekologisen ja sosiaalisen todellisuuden olemuksellinen yhteenkietoutuminen (Keto, Foster, Pulkki, Salonen & Värri 2022). Ohjausalan asiantuntijat ovat perinteisesti olleet vuorovaikutuksen ja sosiaalisuuden asiantuntijoita.

Ekologisuus ja sen merkityksen äärellä pysähtyminen on tässä ajassa merkityksellistä. Siinä missä yksilöt ovat ammatinvalintaan liittyvissä ohjaustilanteissa arvovalintojen edessä, on myös opetussuunnitelmien laatijat kaikilla kouluasteilla arvovalintojen edessä. Millä tavalla ekologiset kysymykset huomioidaan suhteessa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, taloudelliseen kasvuun sekä yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointiin?

Opinto-ohjaajat ovat ohjaustilanteissa kokonaisvaltaisesti ohjattavien tunne- ja arvomaailmoiden äärellä. Tunteiden yhteys osaksi ilmastonmuutosta ja ekologista jälleenrakentamista on tiedostettu (Sangervo 2020). Opinto-ohjaajina emme voi jäädä näiden osa-alueiden ulkopuolelle. Meidän tulee uskaltaa nostaa keskusteluun ja antaa tilaa tunteille ja arvovalinnoille, jotka liittyvät ilmastomuutokseen. Puheeksi ottamisen taidosta keskusteellaan muun muassa podcastissa Miten epävarmaa tulevaisuutta käsitellään ohjauksessa (Carver 2022).

Opinto-ohjauksessa tulee olla mahdollisuus käsitellä ilmastoahdistusta. Opinto-ohjaajien on hyvä tiedostaa ekologisen jälleenrakentamisen (BIOS 2019) merkitys ilmastotoivon luojana. Toimijuus ja osallisuus ovat olleet viimeisten vuosikymmenten aikana osana ohjauksen tutkimuksia ja käsitteistöä. Tämän ilmiön keskellä opinto-ohjaajat eivät voi kääriytyä tietämättömyyden tilaan, vaan on tarvetta miettiä, millä tavalla ohjauksen avulla laajennetaan ohjattavia näkemään omia mahdollisuuksia aktiivisina toimijoina osana ekologista jälleenrakentamista.