Oppilaitoksen opinto- ja uraohjauksen palveluja voidaan selkeyttää ja tehdä näkyväksi ohjaussuunnitelman avulla. Ohjaussuunnitelma on toivottavasti asiakirja, joka elää oppilaitoksen arjessa eri toimijoiden käsikirjana arjen selkeyttäjänä. Opetussuunnitelman osaksi laadittu yleisen tason ohjaussuunnitelma vaatii rinnalle arjen käsikirjan, jossa on yksityiskohtaisemmin kuvattu, miten ohjauksen prosessit etenevät oppilaitoksen arjessa.

Tulevaisuuskuvien luominen osana ohjaussuunnitelmaa

Ohjaussuunnitelman päivittäminen ja työstäminen voi lähteä liikkeelle visioinnista, jossa tarkastellaan oppilaitoksen ohjauksen tulevaisuutta pidemmällä aikavälillä ilman arjen realiteetteja ja opon työhuoneen rajattuja neliöitä. Visiointi voi tapahtua kymmenen vuoden tähtäimellä tai rohkeimmillaan kenties 20 vuoden tähtäimellä. Koulutusorganisaatioiden yhtenä tehtävänä toivoisin olevan rohkeiden tulevaisuusvisioiden rakentaminen, jossa ohjaussuunnitelma voi olla merkittävässä roolissa.

Visioinnin jälkeen mukaan voidaan ottaa opetushallituksen hyvän ohjauksen periaatteet, jotka raamittavat ja avartavat ohjauksen mahdollisuuksia. Tarvitaan taitoa katsoa myös näiden kriteereiden ulkopuolelle. Mikä sinun, kollegoittesi ja oppilaitoksen sisäisten verkostojen näkökulmasta on hyvän ohjauksen kriteerit? Onko oppilaitos kenties selvittänyt opiskelijoilta, vanhemmilta, jatko-opiskelupaikoista ja työelämästä, mitkä heidän näkökulmastansa olisivat hyvän ohjauksen kriteerit?

Ohjauksen visioinnin yhteydessä voi palauttaa mieleen oppilaitoksen arvot, visiot ja strategiat. Arvioida voi, millä tavalla ohjaus määrittyy tässä isommassa kuvassa, ja miten ohjaussuunnitelma tukee organisaation visiota. Samoin on hyvä miettiä, miten opinto- ja uraohjauksen palvelut ja toimijat palvelevat osaltaan oppilaitoksen visiota.

Uudet tuulet ohjaussuunnitelmaan

Ohjaussuunnitelman päivittämisessä on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon koulutuksen uusimmat virtaukset. Onko oppilaitoksen ohjaussuunnitelma päivitetty niin, että siinä on otettu opetusvelvollisuuden tuomat muutokset? Kannattaa pohtia, onko peruskoulussa annettu tehostettu ja henkilökohtainen ohjaus otettu huomioon ohjauksen arjessa. Hyödyllistä on tietää, millä tavalla ohjausvelvollisuuden pidentyminen on ohjauksen arkeen suunniteltu ja resursoitu. Opiskelijahuoltoryhmän toimijoiden siirtyminen hyvinvointialueelle on hyvä huomioida oppilaitoksen toiminnoissa ja työnkuvissa. Esimerkiksi näiden teemojen äärellä voi pysähtyä miettimään ohjaussuunnitelman päivittämisen tarpeita.

Ohjaussuunnitelmaa päivittäessä on hyvä palata kokonaisuuteen ja siihen, mitä ohjaussuunnitelma pitää oppilaitoksessanne sisällään. Ovatko työnkuvat, tavoitteet ja tehtävät ajan tasalla? Päivittämisen yhteydessä on hyvä kirjata ohjauksen arkea, ja kuvaus saatava vastaamaan oppilaitoksen ohjauksellista tavoitetilaa. Ohjaussuunnitelmaassa verkostot ja sisäisen viestinnän toiminnot kuuluu olla kuvattuna arjen tasolla ja riittävällä tarkkuudella, jotta uudetkin toimijat pääsevät jyvälle siitä, mitä ohjauksen kokonaisuudessa tulisi tehdä.

Ohjaussuunnitelmaa työstettäessä on hyvä miettiä, koko koulu ohjaa -periaatteen mukaista toimintatapaa myös ohjauksen päivittämisessä. Psykologinen turvallisuus tulee taata tilanteissa, joissa monialainen yhteistyö vaatii ymmärrystä ja hyvää tahtotilaa käsitteiden ja arjen toimintatapojen kanssa. Keskustelun avoimuus ja kaikkien äänten kuuleminen on taattava.

Kuva: www.shutterstock.com