Osaaminen ja sitä kautta koulutus ovat merkityksellisiä ja avainasemassa demokraattisen ja toimivan yhteiskunnan ja yksilön kannalta. Koulutuksen avulla voidaan edistää demokratiaa ja rakentaa siltoja ihmisten, väestönosien ja kansojen välille.

Suomessa on historialliset perinteet siitä, miten vuonna 1921 säädetyn yleisen oppivelvollisuuden myötä kahtiajakautuneen kansan lapset oppivat aakkosia yhdessä ja nostivat kansan valistustasoa yhteisissä kouluissa ja luokissa. Koululaitoksen sekä opettajien sinnikkään työn ansiosta myös koko kansa eheytyi.

Ukrainan sota on herättänyt monet meistä kasvatus- ja koulutusalalla pohtimaan omaa rooliamme kansainvälisen yhteisön ja yhteistyön rakentamisessa. Tuon tässä kirjoituksessa esille Haaga-Helian näkökulmaa, mutta uskon että samat elementit toistuvat muissakin korkeakouluissa.

Haaga-Helia on ylpeästi kansainvälinen yhteisö

Ukrainan sota ja ukrainalaisten hätä ovat koskettaneet meistä monia inhimillisellä tasolla. Sota on myös konkreettinen ja merkittävä muutos vallitsevassa toimintaympäristössä, jonka vaikutukset tulee ehdottomasti käsitellä myös organisaatioiden hallitustasolla.

Operatiivisesti tai taloudellisesti sodan suorat vaikutukset Haaga-Heliaan eivät ole merkittävät. Meillä ei ole meneillään olevaa kaupallista tai tutkimushankkeisiin liittyvää yhteistyötä tai sijoituksia venäläisten, valkovenäläisten tai muutoin pakotelistalla olevien henkilöiden tai tahojen kanssa, jonka päättymisellä olisi taloudellisia seurauksia.

Vähäinen mahdollinen taloudellinen vaikutus on sillä, että meillä opiskelee muutamia lukukausimaksullisia opiskelijoita, joiden mahdollisuus suorittaa lukukausimaksu voi vaarantua SWIFT maksujärjestelmän estettyä varojen siirrot venäläisistä pankeista.

Joukossamme on sota-alueelta tulleita tai sinne lähteneitä vaihto-opiskelijoita, tutkinto-opiskelijoita ja henkilökunnan jäseniä yhteensä noin 250 henkilöä. Kaikki Venäjälle lähettämämme vaihto-opiskelijat on jo kutsuttu kotiin ja kaikki ovat palanneet Suomeen. Venäläiset vaihto-opiskelijat opiskelevat vaihto-opintojaksonsa loppuun asti normaalisti vaikka uusia vaihtoja ei enää aloitetakaan.

Venäläiset, valkovenäläiset sekä ukrainalaiset tutkinto-opiskelijamme ja henkilökunnan jäsenet jatkavat luonnollisesti normaalina osana korkeakouluyhteisöämme vaikka toki kantavat huolta tilanteesta ja ovat osin myös kuormittuneita.

Venäläisten opiskelijoiden huolista uutisoi myös YLE 28.3. Konkreettisimmat huolet liittyvät toimeentuloon ja mm. tarpeeseen löytää työtä elinkustannusten kattamiseen rahaliikenteen vaikeuduttua. Venäläiset opiskelijat muodostavat osan viimeaikaisten tapahtumien kautta yhä kiihtyvää aivovuotoa; venäläisen IT alan etujärjestön mukaan tammikuussa lähtijöitä oli 70.000 ja huhtikuun loppuun mennessä jopa 100.000 lisää pelkästään IT alalta.

Esille on noussut vahva halu auttaa

Vallitseva sota on tuonut esiin vahvasti myös informaatiosodan merkityksen ja roolin. Tästä eivät ole täysin jääneet paitsi korkeakoulutkaan. Vaikka Haaga-Heliaan ei vielä ole kohdistunut selkeää informaatiovaikuttamista, uutisoi YLE 22.3. kuinka Helsingin Yliopisto oli joutunut laajan verkkohyökkäyksen kohteeksi. Helsingin Yliopisto oli saanut sosiaalisen median tileilleen jopa 2.500 venäläisvastaista kommenttia ilmeisesti bottiarmeijalta. Yliopisto päätyi poistamaan ja estämään kaikki kommentit ja totesi ettei halua olla informaatiovaikuttamisen operaation välikappaleena.

Haaga-Helialaisten keskuudessa on noussut vahvasti esille halu auttaa ja kantaa omaa kortta kekoon vaikeaan tilanteeseen joutuneille. Moni haluaa tukea opintonsa keskeyttämään joutuneita pakolaisia tarjoamalla opintoja tai kerätä varoja tiloissamme järjestettävillä myyjäisillä tai konserteilla. Tilanne on tuonut suoranaisen tulvan ideoita ja pyyntöjä siitä, miten korkeakouluna voisimme vastata tilanteeseen.

Historiallisesti rehtorimme Minna Hiillos teki päätöksen käyttää sijoitustoiminnan tuottoja 10.000 euron suuruisen lahjoituksen tekemiseen Unicefille, mitä koko hallitus yksimielisesti piti hyvänä ratkaisuna. Lisäksi aiemmin maalikuussa linjattiin miten tilojamme voi hyväntekeväisyyteen tai varojen keräämiseen käyttää.

Haaga-Heliassa on keskusteltu myös opintojen avaamisesta sotaa pakeneville. Samaa aihetta puidaan Arenen työryhmissä, missä on tullut selvästi esille kaikkien korkeakoulujen halu auttaa myös opintojen mahdollistamisen merkeissä (YLE 9.3.2022). Tästä on kuitenkin erittäin tärkeää tehdä yhteisiä samansuuntaisia ja sisältöisiä päätöksiä ja linjauksia. Näin toimimme reilusti, avoimesti ja myös ukrainalaisten hädänalaisten opiskelijoiden suuntaan selkeästi ja yhdenvertaisesti.

Näyttäisi vahvasti siltä, että saamme tarjota apua ihan konkreettisesti myös opetuksen kautta kunhan nuo päätökset saadaan tehtyä. YLEn artikkeliin viitaten, opinnot voisivat alkaa syksyllä 2022.

Korkeakouluilla on selkeä rooli sillanrakentajina

Itä-Suomen Yliopiston yliopistonlehtori Miikka Vuorela totesi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan 21.3. , että tiedeyhteisö tarvitsee yhteisöllisyyttä ja että ”korkeakoulussa ei vain suoriteta tutkintoa, vaan kasvetaan osaksi tiedeyhteisöä, muodostetaan työuralle tärkeitä tuttavuuksia ja eletään täysipainoista elämää”.

Kirjoitus oli kirjoitettu peilaten koronapandemiaa sekä havaintoon etteivät kaikki opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet olekaan valmiita palamaan kampukselle koronan nyt hellitettyä otettaan. Näen itse siinä kuitenkin suoran linkin myös vallitsevaan kriisitilanteeseen ja sotaan. Nyt jos koskaan on tärkeä näyttää yhtenäisyys arjen teoissa ja kanssaihmisen huomioimisessa korkeakouluyhteisössämme.

Koulutus parhaimmillaan rakentaa ymmärrystä ja siltoja kansakuntien, sukupolvien ja eri ajattelumallien välille. Juuri nyt on tärkeä todistaa tämä todeksi omassa arjessamme.

Kuva: www.shutterstock.com