Suomalaisten kielitaito on kaventumassa. Tällä tarkoitetaan sitä, että muita vieraita kieliä kuin englantia valitaan opiskeltavaksi yhä vähemmän ja vähemmän. Vuonna 1996 yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisista 43 prosenttia opiskeli valinnaista B2-kieltä, ja vuonna 2017 luku oli enää 17 prosenttia samasta ikäryhmästä (HS, 21.3.21). Samanlaista kehitystä on nähtävillä lukioissa.

Kielitaito nykypäivänä

Sanan kielitaito merkitys on muuttunut 2000-luvulla. Englannin valta-aseman vahvistuessa mm. sosiaalisen median kautta, on englannin kielen osaamisesta tullut jonkinlainen itsestäänselvyys ja kieltä kutsutaankin joskus ”kolmanneksi kotimaiseksi kieleksi”. Voidaksemme kutsua itseämme kielitaitoiseksi ja erottuaksemme kielitaidollamme työmarkkinoilla tulisikin meidän ehdottomasti osata jotain muutakin vierasta kieltä, kuten esimerkiksi ranskaa, saksaa, venäjää tai kiinaa.

Erityisesti nuoria on hyvä muistuttaa, että ainoastaan englannin osaamiseen ei nykypäivänä kannata tyytyä. Kielitaitoa on hyvä lähteä kartuttamaan jo nuorena, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä. Lisäksi kannattaa muistaa se, että vaikka kielten opiskelu vaatii aikaa ja energiaa, niin pienikin osaaminen on aina enemmän kuin ei osaamista lainkaan ja avaa uusia näkökulmia.

Kielten opiskelu kannattaa

Vieraiden kielten opiskelu on antoisaa monella tavalla. Kielitaidosta on hyötyä työmarkkinoilla ja kielen opiskelu kehittää muitakin ajattelun taitoja. Kielitaito myös helpottaa muiden kielten opiskelua. Se myös avaa ovia uusiin kulttuureihin, sillä usein ainoa tie toisen kulttuurin sisimpään ja ”mielenmaisemaan” kulkee juurikin kielen kautta, esimerkiksi maan omankielistä mediaa seuraamalla.

Suomessa saattaa joskus unohtua se, että kaikkialla englantia ei osata niin hyvin kuin meillä. Ihmisiin tutustuminen ja kansainvälinen (yritys)yhteistyö vaatii usein ko. maan kielen osaamista, sillä onhan oma kielemme niin pieni, ettei sitä juurikaan osata muualla.

Työelämässä ja työnhaussa monipuolinen kielitaito nähdään etuna, ja joskus kielitaito saattaa jopa ratkaista työpaikan. Tiedän muutamankin tapauksen, joissa kahdesta rekrytointiprosessin loppuun saakka edenneestä hakijasta toinen osasi muutakin kieltä englannin, suomen ja ruotsin lisäksi. Tämä lopulta ratkaisi tilanteen kielitaitoisemman eduksi.

Organisaatioiden ja yritysten näkökulmasta henkilöstön monipuolinen kielitaito edesauttaa kilpailukykyä ja lisää kansainvälistymismahdollisuuksia. Usein myös sanotaan, että ostaa voi englanniksi, mutta myydä ei, sillä siihen tarvitaan kohdemaan omaa kieltä.

Mikä motivoi opiskelemaan vieraita kieliä?

Paras tapa innostaa kieltenopiskeluun on yhdistää se johonkin konkreettiseen, omaan elämään liittyvään asiaan. Merkityksellisyys ja henkilökohtainen sitoutuminen tekevät opiskelusta paitsi motivoivampaa myös mielekkäämpää.

Korkeakouluopiskelijoita voisi innostaa vieraiden kielten opiskeluun esim. opiskelijavaihtoon tai ulkomaan työharjoitteluun kannustamalla. Vieraassa massa asuminen lisää aina kulttuurienvälistä ymmärrystä. Tämä ymmärrys puolestaan vahvistaa (työ)elämässä nyt ja tulevaisuudessa arvokkaita ominaisuuksia, kuten sopeutumista erilaisiin tilanteisiin, joustavuutta, avoimuutta uuden oppimiselle sekä ongelmanratkaisukykyä ja taitoa pohtia asioita eri näkökulmista.

Lähde:

Lyytinen, Jaakko. Kielet jäivät jalkoihin. Helsingin Sanomat, 21.3.2021