Koulutuksella on Suomi rakennettu. Osaamistasomme on kuitenkin kansainvälisesti verrattuna laskusuunnassa. Sivistyksellä ja osaamisella tarkoitetaan paljon muutakin kuin vain tutkintojen suorittamista. OKM:n sivistyskatsauksen (20.1.2023) mukaan osaamistason lasku on ollut poikkeuksellisen nopeaa, ja erityisesti lukutaidon, sekä matemaattisten taitojen osaamisessa. Tarkkaa selitystä osaamistason laskulle ei ole löydetty, vain monenlaisia hypoteeseja ja arvioita.

Sivistyskatsauksesta selviää myös, että koulutustasokin on laskusuunnassa (OKM 20.1.2023). Tästä kehityssuunnasta tulisi olla huolissaan, sekä kiihtyvästä polarisaatiosta sukupuolten ja eri sosioekonomisten taustojen välillä. Koulutukseen liittyvät päätökset tehdään vuosikymmenien päähän. Satsauksia koulutukseen nyt todellakin tarvitaan, jotta suunta saadaan nousemaan.

Osaamista vai tutkintoja kerryttämässä?

Kalenius (2023) toteaa johtopäätöksissään, että väestön koulutusrakenteella voi olla jopa syntyvyyttä voimakkaampi merkitys tuottavuuspainotetun taloudellisen huoltosuhteen kehitykselle. Väestön koulutustaso on niin voimakkaassa yhteydessä sekä työllisyyteen että tuottavuuteen. Saavuttamalla tavoite, jonka mukaan 50 % 25–34-vuotiaista olisi korkeasti koulutettuja vuoteen 2030 mennessä voidaan taloutta tasapainottaa selkeästi jopa enemmän kuin syntyvyyttä kasvattamalla (OKM 17.4.2024).

Korkeakoulujen tavoite on tuottaa korkeinta mahdollista osaamista. Vastuullisuuden näkökulmat on otettava huomioon. Oppimista ja syvällisen asiantuntijuuden kypsymistä ei voi loputtomasti nopeuttaa, vaan se todellakin on prosessi. Korkeakouluopintojen tavoite on myös kehittää opiskelijoiden itsetuntemusta, vain sitä kautta he voivat todella kontribuoida asiantuntemuksellaan yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Suomalaiset korkeakouluopiskelijat käyvät töissä opintojen aikana ja tutkitusti se myös edistää heidän työllistymistään valmistumisen jälkeen myös laadullisesti. Ammattikorkeakoulut ovat OKM:n selvityksen mukaan (15.4.2024) onnistuneet huomioimaan työssä käynnin merkittävästi yliopistoja paremmin opintojen organisoinnin tasoilla. Osaamisen tunnistamisen kautta opintopisteitä on mahdollista saada omaan tutkintoonsa.

Investointeihin liittyy aina kustannuksia, mutta koulutus voidaan nähdä erityisesti investointina, joka kasvattaa tuottavuutta. Kustannukset voivat olla sekä suoria että vaihtoehtoisia. Suomessa suorat kustannukset yksilötasolla ovat kansainvälisesti verraten pienet, koska koulutus on pääosin rahoitettu julkisin varoin. Tulon menetykset opiskelun aikana on eräs esimerkki vaihtoehtoisista kustannuksista.

Koulutus pääomana

Sekä mikro- että makrotasoilla tarkasteltuna opiskelu kannattaa. Koulutuksen arvoa ei voi kuitenkaan mitata vain rahassa (Becker 2019). Vaihteleva ja mielenkiintoinen työura, matalampi työttömyysriski, sosiaalinen ja kulttuurinen, sekä inhimillinen pääoma ovat asioita, joita on lopulta vaikeaa mitata talouden mittareilla.

Tomlinsonin (2017) korkeakoulutetun pääomamallissa pääomat määritellään keskeisiksi resursseiksi. Niistä todella on etua siirryttäessä työmarkkinoille. Pääomiksi eritellään

• kulttuurinen,
• inhimillinen,
• sosiaalinen,
• identiteetti ja
• psykologinen pääoma.

Uranrakennustaidot ovat keskeinen osa teoriaa. Joillekin uran rakentaminen voi olla eräänlainen mosaiikki täydennyskoulutuksia ja jatkuvaa oppimista, sekä eripituisia ja laatuisia työsuhteita.

Toiveikkaasti kohti tulevaisuutta

Koulutusvalinnat, työelämä ja työurat täyttävät erityisesti nuoret liiaksi huolentunteilla. HS:n pääkirjoituksen (2.5.2024) mukaan koulutususkoa kuitenkin on, jos yksilö uskoo koulutuksen olevan kannattava investointi ja, että kouluttautuminen parantaa omaa taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa.

Osaajia tulevaisuuden globaaleihin haasteisiin tarvitaan monilla eri aloilla. Osaamista ja asiantuntijuutta eli inhimillistä pääomaa ei voi ottaa keneltäkään pois, vaikka työura olisi millainen mosaiikki tahansa. Akateemiset asiantuntijataidot, kriittinen ja systeeminen ajattelu ovat tulevaisuuden avaintaitoja, mutta hyvinvointiosaaminen, oppimaan oppimisen taidot ja joustava suhtautuminen jatkuvaan oppimiseen todellisia supervoimia.

Korkeakouluvalinnoilla on todella merkitystä. Koulutus investointina tulevaisuuteen todella kannattaa – monella mittarilla tarkasteltuna.

Kuva: Shutterstock