Suomi on jäänyt merkittävästi jälkeen maailman kärjestä korkeakoulutuksen suorittaneiden nuorten osuudessa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017). Pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on nostaa Suomi takaisin maailman osaavimpien kansakuntien kärkeen, mikä edellyttää koulutustason ja korkeakoulutettujen määrän nostoa (Valtioneuvosto 2023).

Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019). Ammattikorkeakouluilla on varmasti merkittävä osuutensa ratkaisuna tavoitteiden saavuttamiseksi.

Erilaiset oppijat

Paljon puhutaan erilaisista oppijoista, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa korkeakoulukontekstissa? Pesosen ja Niemisen (2021) mukaan korkeakouluissa opiskelee ja työskentelee toinen toistaan mielenkiintoisempi, moninaisempi ja kirjavampi joukko ihmisiä. Mitä erilaisempia opiskelijat ovat, sitä enemmän monimuotoisuutta tarvitaan myös toteutustapoihin.

Meillä on Suomessa korkeakoulutuksen osalta hyvä tilanne, koska meillä on kaksi eri tavoin profiloitunutta korkeakoulumuotoa. Jollekin sopii paremmin itsenäistä opiskelua vaativammat ja luentopainotteisemmat yliopisto-opinnot, kun taas toiselle ehkä juuri käytännönläheisemmät ammattikorkeakouluopinnot.

Vaikka yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat monessakin suhteessa lähentyneet toisiaan viime vuosina, on ammattikorkeakoulujen vahva työelämäyhteys ja käytännönläheisyys edelleen yksi erottava tekijä. Monille opiskelijoille juuri käytännönläheinen ammattikorkeakoulu sopiikin tiedekorkeakouluna tunnettua yliopistoa paremmin.

Olen itse sekä tradenomi että kauppatieteiden maisteri – ja ylpeä siitä. Monilla lukiolaisilla on tänäkin päivänä samansuuntaiset ajatukset, kuin minulla on ollut 2000-luvun alussa – halu hankkia itselle korkeakoulututkinto, mutta ”yliopistopänttäys” ei kuitenkaan heti lukion jälkeen kiinnostanut.

Ammattikorkeakoulut edistämässä hallituksen tavoitteita

Ammattikorkeakoulutukselle on Suomen korkeakoulukentässä paikkansa ja oma opiskelijakuntansa. Ammattikorkeakoulut tuottavat korkeakoulutettuja osaajia työmarkkinoille ja ovat osaltaan vastaamassa työvoimapulaan.

Pääministeri Orpon hallitus sitoutuu siihen, että korkeakoulujärjestelmämme perustuu jatkossakin duaalimalliin, eli yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen järjestämään koulutukseen. Molemmilla koulutusmuodoilla on oma keskeinen tehtävänsä osana koulutusjärjestelmäämme.

Siinä missä yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa (Yliopistolaki 558/2009), on ammattikorkeakoulujen painopiste aluekehittämisessä, työelämäosaamisessa ja koulutus käytännönläheisempää.

Haaveena ammattikorkeakoulu

Haaga-Heliassa vieraili marraskuussa 2023 järjestetyn Kampuspäivän yhteydessä reilu 300 toisen asteen opiskelijaa – pääasiassa lukiolaisia. Kävin erittäin mielenkiintoisia keskusteluja lukiolaisten kanssa.

Erityisesti mieleeni jäi tyttö, joka kertoi kovasti haluavansa meille opiskelemaan liiketaloutta ja oli nyt tutustumassa tulevaisuuden toiveopiskelupaikkaansa. Hän kertoi opon kuitenkin kannustavan häntä hakemaan yliopistoon – hyvillä arvosanoilla kun kuuluisi mennä yliopistoon. Onko ammattikorkeakoulutuksella edelleen – näiden 30 vuoden jälkeenkin – jonkunlainen stigma ympärillään? Kannustin tyttöä hakemaan meille ja sanoin, että toivottavasti nähdään ensi syksynä täällä kampuksella.

Keskustelu merkonomiksi valmistuneen nuoren miehen kanssa oli erittäin antoisa, sillä hän halusi jatkaa ammattikorkeakouluun opiskelemaan. Omaksi haasteekseen hän totesi kuitenkin todistuksen arvosanat. Kannustin häntä hakemaan yhteishaussa ja mikäli sieltä ei paikka hänelle aukeaisi, olisi hänellä mahdollisuus opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa ja hakea avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi. Tämä oli hänelle uutta, joten hän kiitteli saamistaan tiedoista ja sanoi, että keskustelumme auttoi häntä valtavasti. Koin onnistuneeni.

Nämä nuorten kohtaamiset kirvoittivat antoisan lounaskeskustelun kollegoideni kanssa ammattikorkeakoulun roolista ja käytännönläheisyydestä ja siitä, mitä upeita valmiuksia se antaakaan työelämään. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että Haaga-Helia todellakin avaa missionsa mukaisesti opiskelijoillemme ovet työelämään. Jos ammattikorkeakoulut eivät vielä 2000-luvun alussa, kun sinne itse hain, olleet niin tunnettuja, niin nyt, kuten eräs opettaja totesi, meidän opiskelijat revitään jo koulun penkiltä työelämään!

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Haaga-Helia