Siirry sisältöön
Korkeakoulutus
Käännöstöissä huomio kohderyhmään ja kontekstiin

Opintohallinnossa me tuotamme paljon tekstejä englanninkielisille opiskelijoille. Käännöstyö edellyttää tekijältään kieliopin hallinnan lisäksi taitoa muokata viestiä kontekstin ja kohderyhmän mukaan.

Kirjoittajat:

Hanna Hokkanen

opintoneuvoja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 25.04.2023

Opintopalvelut-tiimi julkaisee runsaasti erilaisia ohjeita, joiden pohjalta hallinnolliset prosessit toimivat. Opiskelijat, ohjaajat ja vasta opintoihin hakemista suunnittelevat löytävät verkkosivuilta tietoa opiskeluaikaan liittyvistä käytännöistä ja opintojen suorittamisesta. Valtaosa ohjeista tulee kääntää myös englanniksi kansainväliselle opiskelijajoukolle.

Omassa työssäni opintohallinnossa käännän paljon lyhyitä ja pidempiä tekstejä suomesta englantiin. Onneksi puuhaan ei ole tarvinnut ryhtyä aivan noviisina, vaan hommaa helpottaa tutkinto englannin kielestä ja käännöstieteestä sekä aiempi kokemus.

Kääntämistyön apuvälineitä

Tekstin kääntäminen ei ole niin yksinkertainen tehtävä kuin miltä se voi kuulostaa. Aina lauseita ei voi kääntää sellaisenaan sanasta sanaan. Käännöstyössä on olennaista huomioida kohderyhmä ja konteksti, johon tekstiä tuotetaan.

Kääntäjät tuntevat termin lokalisointi, jolla viitataan sisällön muokkaamiseen lukijoiden kulttuuriin, odotuksiin ja tarpeisiin sopivaksi (St. Amant 2019). Englanninkielisillä opiskeluryhmillä on erilaiset tarpeet, ja tämän me pyrimme huomioimaan opintohallinnon sivuilla. Käytännöt voivat poiketa vastaavasta suomenkielisestä koulutuksesta, ja opiskelijat kaipaavat tarkempaa tietoa, vaikkapa suomalaisista viranomaisista.

Verkosta löytyy paljon apuvälineitä kääntämiseen, vaikka lähdekritiikki onkin paikallaan. Itse käytän usein terminologisia sanastoja ja eri virastojen englanninkielisiä verkkosivuja. Opetushallinnon sanastoa määritelmineen löytyy englanniksi esimerkiksi TEPA-termipankkiin sisältyvästä OKSA-sanastosta (Opetushallitus 2023). Kun kääntää lakiin, asetukseen tai tekniseen järjestelmään perustuvaa tekstiä, on tarpeen hyödyntää mahdollista lakikäännöstä (Finlex 2023) tai järjestelmässä käytettyjä termejä omien käännösten keksimisen sijaan. Termien tulisi täsmätä vaikkapa Peppi-opintotietojärjestelmän ja Opintopolku-portaalin kanssa.

Hyödyllistä on tutustua myös muiden saman alan toimijoiden vastaavista aiheista kertoviin verkkosivuihin. Suomessa on kymmeniä korkeakouluja ja maailmalla vielä lisää, joten pyörää on turha keksiä uudelleen.

Asianmukainen ja selkeä viestintä luo uskottavuutta

Organisaation omien sanastojen ylläpitäminen voi olla haasteellista, mutta avaintermit olisi hyvä listata intranetiin kaikkien saataville. Terminologian mahdollisimman johdonmukainen käyttö voi säästää väärinkäsityksiltä. Esimerkiksi nimikkeitä tarvitaan usein. Kuuluisiko ohjaajaa kutsua nimikkeellä guidance counsellor vai tutor? Entä opettaja, onko hän ehkä teacher tai lecturer? Myöskään käsitteet, kuten opintosuoritusote, opintokokonaisuus, oppitunti tai koulutustarjonta eivät kaikilla suoraan soita kelloja vieraskielisinä. Saati sitten verkko-opiskelun, virtuaaliopetuksen tai monimuoto-opetuksen merkitysvivahteet suomeksi ja eri tavoin käännettyinä.

Kunnossa oleva kieli, sisältö ja asianmukaiset sanavalinnat tukevat positiivista brändikuvaa ja samalla koulutustemme arvoa lukijan silmissä. Jos ulkopuolelta tai ulkomailta tarkkailisin, että mikäs se tämmöinen oppilaitos onkaan, veisivät ainakin isommat kielioppivirheet ja epäselvä viestintä uskottavuutta organisaatiolta.

Lähteet

Finlex. 2023. Säädöskäännökset.

Opetushallitus. 2023. Opetushallinnon käsitteitä.

Sanastokeskus ry. 2023. TEPA-Termipankki.

St. Amant, K. 2019. The dynamics of – and the need to understand – translation and localization in technical communication. Teoksessa Maylath, B. & St. Amant, K. (toim.) Translation and localization: A guide for technical and professional communicators.