Jääkiekkovalmennusta käsittelevissä mediakirjoituksissa törmää toistuvasti käsitteeseen vierumäkeläinen koulukunta. Esimerkiksi Yle (10.11.2023) kirjoittaa seuraavasti: ”Nämä taktisiin kiemuroihin itsensä solmineet [juniori]valmentajat haluavat näyttää, että he taitavat sen, mitä vierumäkeläinen koulukunta on pitkään vaalinut: valmentajakeskeistä lätkää, jossa fläppitaululla huidotaan yksilöiden kehittäminen pois tieltä.”

Vierumäkeläisellä koulukunnalla viitataan vahvasti autoritääriseen toimintatapaan ja behavioristiseen ihmiskäsitykseen, jossa yksilön kehittymistä lähestytään ylhäältä ohjattuna ja lineaarisesti etenevänä prosessina.

Mediassa käsitteen käyttäminen on tietoinen valinta, ja historiallisessa kontekstissa se voi olla perusteltukin. On kuitenkin vastuutonta asemoida Vierumäen nykyiset valmentajakoulutukset menneiden aikojen raameihin.

Vierumäkeläinen valmennuskulttuuri 2020-luvulla

Jääkiekko on perinteisesti ollut Vierumäellä vahva painopistelaji, jota kehitetään yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton sekä Kansainvälisen Jääkiekkoliiton IIHF:n kanssa. Vierumäen kampuksella valmentajakoulutuksia tarjoavat Suomen Urheiluopisto ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Haaga-Heliassa valmentajakoulutusta on rakennettu pitkäjänteisesti 2000-luvun alusta. Sports Coaching and Management -tutkinnolla valmennusosaamista kehitetään oppimisympäristöissä, joissa todennettua tietoa sovelletaan käytännön toiminnassa. Opiskelu toteutuu monikulttuurisessa yhteisössä, jossa keskiössä on yksilön kehittymisen ja ammatillisen kasvun tukeminen. Valmentajakeskeinen lätkä ei voisi olla kauempana siitä, mitä tutkinnolla tavoitellaan.

Myös urheiluopiston toimintaa Vierumäellä läheltä seuraavana voin todeta, että sielläkin valmentajakoulutukset ovat kiinni tässä päivässä niin sisältöjen kuin menetelmienkin osalta.

Koska haluamme edistää urheilijalähtöistä valmennusta kentällä, valmentajakoulutuksessa korostuu oppijalähtöisyys. Koulutus antaa oppijalle valmiuksia ihmissuhdetaitoihin, monitahoisten ilmiöiden laajaan tarkasteluun, jatkuvaan itsensä kehittämiseen sekä itsetietoisuuden, itsesäätelytaitojen ja hyvinvoinnin tukemaan itsensä johtamiseen.

Lajin taktisesta osaamisesta on turha edes puhua ennen kuin varmistetaan oppijan mahdollisuudet ulosmitata oma potentiaalinsa valmentajana, jolla on työkalut ja osaaminen urheilijalähtöiseen toimintaan. Tähän ei ole olemassa yhtä lineaarista oppimispolkua, vaan pedagogiikka rakentuu vahvasti oppijan, tehtävien ja ympäristön välisen kehittävän vuorovaikutuksen maksimoimiseen, jossa oppijalla on aktiivinen rooli ja vastuu oppimisprosesseissa.

Ohjenuorana jatkuva kehittyminen

Asetimme Vierumäen kampuksella omat pedagogiset prosessimme arvioitaviksi. Opiskelijamme Nicolas Struhár tutki opinnäytetyössään oppijalähtöisyyttä (engl. student-centered teaching) 16 opintojaksossa. Tutkimus osoitti, että koulutuksemme on erittäin oppijalähtöistä ja mikä parasta, myös kehitettävää löytyi. Ilman kehittämisen vaadetta jäisimme toistamaan samoja asioita ilman tavoitteita päivittää toimintaa tai asiantuntijoiden osaamista.

Päinvastoin kuin vierumäkeläinen koulukunta antaa käsitteenä ymmärtää, Haaga-Helian Sports Coaching and Management -tutkinnon suorittaneet ovat valmentajia, joiden arvoissa ja toiminnassa urheilijalähtöinen valmennus sekä yksilöiden kehittäminen ovat keskiössä. Suomalaiselle yleisölle heistä ovat tuttuja muun muassa Jussi Ahokas ja Tommi Niemelä. Nicolaksellekin kuuluu hyvää; hän vie tätä nykyä eteenpäin Slovakian jääkiekkoliiton valmentajakoulutusten uudistusta.

Mielelläni haastan kaikki toimijat kiekkopiireissä mukaan tähän uuteen koulukuntaan.

Kuva: Jyrki Hämäläinen, Haaga-Helia