Yliopistoajoista on jäänyt itselleni mieleen parhaiten vaihtovuoteni Itävallassa. Siihen aikaan minusta tuntui, että jokainen lähti vaihtoon – jos vaihtoon ei lähdetty, se oli ennemmin poikkeus kuin sääntö.

Syyt vaihtoon lähtöön saattoivat olla erilaisia, osa halusi mennä kehittämään englannin kieltä, osa oppimaan kokonaan uuden kielen tai asumaan ulkomailla pitemmän aikaa. En muista kenenkään miettineen sitä, että ehtiikö valmistua ajoissa, saako opintoja sovitettua hyvin omiin opintoihin tai onko vaihtoon lähteminen hyödyllistä.

Yli puolet (53 %) ulkomaille lähtevistä opiskelijoista on alle 25-vuotiaita. Vanhempien opiskelijoiden keskuudessa lyhyet vaihdot (alle kolme kuukautta) ovat yleisempiä. Ammattikorkeakouluissa liikkuvuuteen lähtevien opiskelijoiden määrät ovat suurimmat liiketaloudessa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Suhteessa uusien opiskelijoiden määrään eniten ulkomaanjaksoihin osallistuvat erityisesti kulttuurialan, kasvatustieteiden sekä palvelualojen opiskelijat. (Opetushallitus 2025.)

Tullessani korkeakoulumaailmaan töihin, ajattelin vaihto-opiskelun olevan erittäin suosittua. Yllätyksekseni sain kuitenkin huomata, että vaihdon määrissä oli tapahtunut laskua jo omina opiskeluaikoina. Oma vaihto-opiskeluni sijoittui vuoteen 2018, jolloin oli jo havaittavissa vaihdon suosion laskua kahteen aiempaan vuoteen verrattuna. Vuonna 2018 suomalaiset korkeakouluopiskelijat toteuttivat yli 8 800 ulkomaanjaksoa, mikä on noin 15 % eli 1 500 jaksoa vähemmän kuin vuonna 2016 (Opetushallitus 2019).

Syitä opiskelijavaihtojen hiipuvalle suosiolle

Opetushallitus (2020) on tutkinut ilmiötä tarkemmin ja esiin on noussut muun muassa opiskelijoiden toimeentulo, kiristyneet tavoiteajat valmistumiselle, ohjauksen puute ja epätietoisuus vaihdon rahoituksesta.

Näiden lisäksi ajattelen, että lyhyiden vaihtojen ja virtuaalivaihtojen määrä on kasvanut aiemmasta, jolloin opiskelijat saattavat ajatella lyhyen vaihdon helpompana reittinä. Lyhyt vaihto (1–2 viikon pituinen) ei vaadi omasta asunnosta luopumista ja virtuaalivaihtoon opiskelijat tarvitsevat vain tietokoneen. Etänä tehtävät opinnot ovat kasvussa ja kampukselle meno ei välttämättä enää houkuttele. Kansainvälisyys on nykyään myös iso osa korkeakoulun arkea, joten on mahdollista, että opiskelijat tuntevat kansainvälisyyttä ilman vaihtoonkin lähtöä.

Erilaisia ratkaisuja

Vaihtomahdollisuuksia voisi kehittä taloudellisesti saavutettavammiksi esimerkiksi lisäämällä kohdennettua tukea aloille ja opiskelijaryhmille, joissa liikkuvuus on vähäisempää. Opiskelijoille voisi tarjota selkeämpää ohjausta ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ulkomaanjakso voidaan yhdistää opintoihin sujuvasti ja hyödyllisesti.

Vaihtoa markkinoitaessa avainasemassa ovat opintojen sujuva hyväksilukeminen siten, että valmistuminen etenee aikataulussa, työelämäetujen korostaminen, rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen selkeästi sekä mutkaton ja joustava hakuprosessi.

Korkeakoulujen on tärkeä varmistaa, että eri aloille on tarjolla riittävästi sopivia kumppanikorkeakouluja, jotka sopivat opiskelijoiden opintoihin joustavasti. Lisäksi alan vaihto on nykyään suosittua: opiskelijoiden joukossa on myös vanhempia opiskelijoita, joillakin saattaa olla jo perhettä. Kaikki oppijat tulisi ottaa huomioon vaihtoprosessissa. Joskus vaihtoon lähtö voi näyttäytyä vaikeana byrokraattisena prosessina, joten on tärkeä tarjota laadukasta ohjausta koko vaihtoprosessin ajan.

Vaihto-opiskelu on paljon enemmän kuin vain opinnot ulkomailla

Vaihdosta saadut hyödyt näyttäytyvät opiskelijoille eri tavoin. Itselleni vaihto toi itsevarmuutta ja rohkeutta englannin kielen puhumiseen, jota ennen ujostelin ja pelkäsin, sekä koin olevani siinä heikko. Nykyään työni on melkein kokonaan kansainvälistä. Lopulta vaihto-opiskelu on paljon enemmän kuin vain opinnot ulkomailla. Se on tilaisuus kasvaa, oppia uutta itsestä ja maailmasta sekä rakentaa verkostoja, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

Vaikka lähteminen voi tuntua vaikealta, usein sen seurauksena saattaa päätyä mielenkiintoisimpiin paikkoihin – sekä elämässä että uralla. Siksi kannattaa käyttää tilaisuus hyväksi ja tehdä opiskeluvuosista entistä merkityksellisempiä vaihdon tarjoaman kansainvälisyyden kautta.

Kuva: