Väestömme ikääntyy ja kotimaisten korkeakouluasteella tulevien opiskelijoiden ennustetaan vähenevän. Kuten Arene huomauttaa, Suomen väestökehitys haastaa korkeakoulujärjestelmän. Olisi siis viisasta panostaa kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemiseen jo horisontissa häämöttävän kuopan tasoittamiseksi.

Korkeakoulututkintojen myynti on kehittynyt uudeksi kasvualaksi
Opetushallituksen julkaiseman Koulutusviennin tiekartan 2020-2023 mukaan alalla toimivien yritysten liikevaihto on kasvanut 260 miljoonasta eurosta 385 miljoonaan euroon vuosina 2014-2018. Kasvu on merkittävää jo varsinkin siksi, että luvuissa ei huomioida ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keräämiä lukuvuosimaksuja, jotka kansainvälisellä koulutusmarkkinalla muodostavat leijonanosan liiketoiminnallisesta tuloksesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama lukuvuosimaksullista koulutusta seuraava LUVE-työryhmä suosittaa vuonna 2018 julkaistussa väliraportissaan, että korkeakoulujen tulisi määritellä strategisen tason laadullisia ja määrällisiä tavoitteita kansainvälisille ohjelmille, opiskelijoille ja lukuvuosimaksujen tuotoille.

Haaga-Heliassa nykyistä strategiaamme tukemaan on lukuvuosimaksullisen koulutuksen tavoitteiksi kirjattu seuraavat tavoitteet: Lukuvuosimaksullisen tutkintokoulutuksen liikevaihto vuonna 2022 1,35 m€ ja vuonna 2024 1,8 m€.

Lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden määrän kehitys vuosina 2017-2020 on ollut Haaga-Helialle myönteistä. Lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen vuonna 2017 Haaga-Helia on lisännyt uusien lukuvuosimaksuja maksavien opiskelijoiden määrää ja niistä kertyviä tuottoja tasaisesti. Syyskuussa 2020 Haaga-Heliassa oli yhteensä 119 lukuvuosimaksuja maksavaa opiskelijaa.

Lukuvuosimaksuina kerättyjä tuottoja on tähän mennessä budjetoitu varovaisesti. Tulevina vuosina Haaga-Helia budjetoi lukuvuosimaksut täysimääräisinä. Opiskelijarekrytoinnin näkökulmasta tämä tarkoittaa painavampaa tulosvastuuta tavoitteiden saavuttamiseksi. Huolellinen budjetointi on erinomainen lähtökohta ja ainoa järkevä lähestymistapa silloin, kun liikevaihdolle asetetut tavoitteet on kirjattu ministeriön kanssa neuvoteltuun sopimukseen.

Monitahoinen yhteistyö ja markkinan tunteminen ovat menestymisen edellytyksiä

Lukuvuosimaksut haastavat korkeakouluja tutustumaan hakijoihinsa jo ennen kuin heistä tulee hakijoita ja se korkeakoulu, jonka tuntee potentiaaliset asiakkaansa, osaa myös kohdentaa markkinointitoimensa oikealle yleisölle.

On siis tarkasteltava esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Jos joku hakee Haaga-Heliaan, minne muualle hän todennäköisesti hakee? Mistä maista korkeakoulumme vieraskielisiin tutkinto-ohjelmiin pääsääntöisesti tullaan ja miksi? Entä mitkä seikat vaikuttavat hakijan opiskelijan ostopäätökseen ja oppilaitoksen valintaan? Miten voisimme lisätä tutkinto-ohjelmiemme vetovoimaisuutta? Näihin hyvin keskeisiin opiskelijarekrytoinnin kysymyksiin voi porautua vielä koulutusaloja ja hakijan lähtömaita erotellen tai miten tahansa muutoin segmentoiden.

Edellä mainittuja kysymyksiä ratkoo Suomessa kourallinen lukuvuosimaksullisen koulutuksen markkinoinnin parissa työskenteleviä asiantuntijoita ja kansallinen verkostoituminen on jo sen vuoksi tärkeää. Vahva maabrändi ja myönteiset mielikuvat Suomesta yhteiskuntana edeltävät oppilaitoskohtaista ostopäätöstä. Pääsemme siis parempiin tuloksiin, jos herätämme kansainvälistä kiinnostusta ensin kansakuntana ja sen jälkeen ohjaamme kiinnostuneita hakijoita heille sopiviin korkeakouluihin.

Yhteistyötä tarvitaan myös markkinoinnin ja viranomaistehtäväänsä hoitavan opintohallinnon kanssa. Hakumenettely on kiistatta avainasemassa, kun mietitään miten suomalaista korkeakoulutusta voi ostaa.

Kolmanneksi lenkiksi markkinoinnin ja valintamenettelyn rinnalle pitää toki nostaa valtakunnallinen oleskelulupakäytäntö, joka viime kädessä voi syöstä hyvän rekrytointiprosessin luiskaan tai lisätä sen tehokkuutta merkittävästi.

Haaga-Helia innolla kehityksessä mukana

Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa ja olennaisena osana tätä yhtälöä ovat myös korkeakouluopintojen kautta Suomeen päätyvät tulevaisuuden asiantuntijat. Lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen Haaga-Heliassa on jo voitu osoittaa, että toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla. Tuotot ovat vielä varovaisia, mutta hyvällä yhteistyöllä näemme, että edellytyksiä olisi paljon suurempiinkin tuloksiin.

Odotamme ja osallistumme innolla valtakunnallisiin ponnistuksiin, joita lukuvuosimaksullisen opiskelijarekrytoinnin saralla tullaan tekemään. Viime kädessä ratkaisut muovaavat yhteiskuntaa, jonka osaksi voimme onneksemme itsemme lukea.

Lähteet:

• Koulutusviennin tiekartta
• Kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta lukuvuonna 2017-2018 – seuranta- ja arviointiryhmän väliraportti
• Project Atlas 2019 Infographics
• Ulkomaiset opiskelijat suomessa 2000-luvulla