Siirry sisältöön
Kansainvälisyys
Kulttuuriälyn valmennus osana monikulttuurisen organisaation strategiaa

Kun johtajalla on ymmärrys, miten eri kulttuurien ulottuvuudet ja tavat kommunikoida vaikuttavat työskentelytapoihin, pystyy hän vähentämään erilaisuudesta johtuvaa turhautumista, väärinymmärryksiä ja konflikteja. Tanja Saarinen ja Heli Bergström kirjoittavat, miten inklusiivista johtamista voidaan kehittää kulttuuriälyn valmennuksella.

Julkaistu : 01.12.2021

Panostamalla kulttuuriälyn valmennukseen coaching- menetelmiä käyttäen johtajat voisivat sitouttaa jo Suomessa asuvia ulkomaisia osaajia. Kun johtajalla on ymmärrys, miten eri kulttuurien ulottuvuudet ja tavat kommunikoida vaikuttavat työskentelytapoihin, pystyy hän vähentämään erilaisuudesta johtuvaa turhautumista, väärinymmärryksiä ja konflikteja. 

Tanja Saarinen (2021) tutki Master-opinnäytetyössään , miten inklusiivista johtamista voidaan kehittää kulttuuriälyn valmennuksella. Kulttuuriäly viittaa henkilön taitoon tulkita kulttuurille ominaisia normeja, kuten aikaorientaation tai valtaetäisyyden vaikutusta työskentelytapaan. Kulttuuriälykäs henkilö pystyy poimimaan sanattomasta viestinnästä kulttuurille tyypillisiä vihjeitä sekä mukauttamaan viestintä- ja työskentelytapaansa eri kulttuureihin sopivaksi.

Inklusiivinen johtaja puolestaan on tietoinen ennakkoluuloistaan ja asenteistaan, joten hän pystyy hyödyntämään kulttuuriälyä johtamisessaan. Oikein johdettuna monimuotoisuus lisää innovaatiota ja hyvinvointia sekä kehittää organisaation ongelmanratkaisukykyä.

Saarisen tutkimus osoitti, että ymmärtämällä ensin omia toimintamallejaan osana itsensä johtamista, voi johtaja alkaa kehittää kulttuuriälyä ja sen myötä inklusiivista johtamistapaa. Kun johtaja tulee tietoiseksi, miten hänen työskentelytapansa vaikuttavat kommunikointiin ja johtamiseen, hän pystyy toimimaan joustavammin monikulttuurisissa tiimeissä ja valjastamaan monimuotoisuuden vahvuudeksi.

Työtyylien ymmärtäminen pohjana inklusiiviselle johtamiselle

Usein johtajan mieluisimmat työskentelytavat juontavat juurensa sekä kulttuurista, jossa henkilö on kasvanut, että kulttuurista, jossa henkilö on työskennellyt. Työskentelytyylit ovatkin sekä biologisia että opittuja. Toisinaan kulttuuri altistaa henkilön toimimaan vastoin hänelle luonnollisinta tapaa työskennellä, mikä johtaa monissa tapauksissa turhautumiseen. Ymmärtämällä sekä erilaisia tapoja oppia, että kulttuurin vaikutusta työtyyleihin johtaja pystyy ottamaan monikulttuurisen tiimin tarpeet huomioon uudella tavalla.

Esimerkiksi Ruotsissa kasvanut johtaja, joka tutkimuksen tekohetkellä työskenteli Nepalissa suomalaiselle organisaatiolle, kertoi joutuneensa muuttamaan kommunikointitapaansa maahan sopivaksi. Hän selitti, että Nepalissa pyritään välttämään konflikteja, joten Skandinavialle tuttu suora viestintätapa koettiin Nepalissa loukkaavana. Sen sijaan hän oppi ilmaisemaan itseään epäsuorasti käyttäen kehonkieltä ja ottamaan tämän huomioon esimerkiksi ohjeiden antamisessa.

Aktiivinen kuuntelu avaa ymmärrystä

Saarisen tutkimus osoitti myös, että coaching-menetelmää käyttävän valmentajan tulee olla kulttuuriälykäs, sillä kulttuuriälyn valmentamiseen ja sen onnistumiseen vaikuttavat valmentajan omat ennakkoasenteet, tausta sekä tapa kommunikoida.  Kehittämällä aktiivista kuuntelua, valmentaja pystyy helpommin ymmärtämään sanatonta viestintää, joka vaikeutuu erityisesti, jos valmentaja ei kommunikoi äidinkielellään.

Valmentajalla onkin oltava kyky mukauttaa viestintäänsä vastaamaan valmennettavan tarpeita luottamuksen rakentamiseksi. Mikäli sekä valmentaja että valmennettava käyttävät ei-natiivia kieltä keskusteluissa, valmentajan tulee ottaa huomioon, että valmennettava johtaja joutuu samanaikaisesti analysoimaan, reflektoimaan ja kääntämään ajatuksiaan äidinkielelleen.

Saarisen tutkimus analysoi tutkimukseen osallistuneiden työtyylejä käyttämällä Barbara Prashnigin luomaa työtyylianalyysiä. Analyysin tulokset käytiin läpi jokaisen osallistujan kanssa henkilökohtaisesti coaching-menetelmiä hyödyntäen. Tämän jälkeen valmennus jatkui työpajan merkeissä, jossa käytiin läpi johtajien ryhmäprofiili sekä eri kulttuureille tyypillisiä viestintätapoja. 

Valmennus toteutettiin Kirkon ulkomaanapu ry:n johtajille kesä- ja syyskuun välisenä aikana vuonna 2021.  Valmennukseen osallistui kymmenen johtajaa neljästä eri maasta ja he edustivat viittä eri kansalaisuutta. 

Opinnäytetyö:

Saarinen Tanja. 2021. Developing Inclusive Leadership through Coaching of Cultural Intelligence. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu | HHthesis