Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö on osallistava, monikielinen ja -kulttuurinen opiskelu- ja työyhteisö, joka ottaa kansainvälisen osaamisen kehittymisen järjestelmällisesti huomioon opintojen suunnittelussa kaikilla tasoilla (Kokko ym 2020, 29).

Näin määriteltiin Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen suosituksissa reilu vuosi ennen covid-pandemiaa. Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisön nähtiin tukevan opiskelijoiden ja henkilökunnan kansainvälisyysosaamista. Suosituksissa korostettiin, että kansainvälisyysosaamisen tulisi olla sisäänrakennettu kaikkiin tutkintoihin, joko ulkomaan jakson tai kotikansainvälistymisen kautta. (Kokko ym 2020.)

Covid-pandemia käytännössä keskeytti kansainvälisen liikkuvuuden ja sulki korkeakoulukampukset. Alkuhämmennyksen jälkeen on löydetty tapoja jatkaa toimintaa vaihtoehtoisilla ratkaisuilla, virtuaalisissa ympäristöissä.

Virtuaalisuus lisää tasa-arvoa

Korkeakoulujen kansainvälisessä liikkuvuudessa oli jo ennen covid-pandemiaa kehitetty tapoja, joilla voidaan vähentää ilmastopäästöjä. Eri korkeakouluissa Suomessa ja kansainvälisesti oli kannustettu opiskelijoita ja henkilökuntaa vähentämään lentomatkustamista ja kehittämään junalla matkustamista suosivia vaihto-ohjelmia.

Kokeilussa olivat myös erilaiset virtuaalisen yhteistyön muodot. Virtuaalinen yhteistyö nähtiin paitsi ilmastoa säästävänä, myös mahdollisuutena sisällyttää kansainvälisyys monimuotoisesti osaksi opetusta ja opiskelua. (Teeri 2019.)

Virtuaalisella kansainvälisyydellä on siis positiivisia ilmastovaikutuksia, mutta myös tasa-arvoa lisäävä merkitys. Näin entistä useampi opiskelija, opettaja tai muu henkilöstön edustaja pystyy osallistumaan kansainväliseen toimintaan, kun se ei edellytä matkustamista tai tuota taloudellisia kustannuksia. (Korkala 2021.)

Näkökulmien ymmärrys kasvaa

Perinteisesti kansainvälisyysosaaminen on liitetty kielitaitoon ja erilaisten kulttuurien tuntemukseen. OECD:n määritelmän mukaan kansainvälisyysosaaminen koostuu tiedoista, taidoista, asenteista ja arvoista. Käytännössä se tarkoittaa toisten ihmisten näkökulmien ja maailmankuvan ymmärtämistä ja arvostamista, sitoutumista avoimeen, asialliseen ja vaikuttavaan vuorovaikutukseen kulttuurien välillä, toimintaa jaetun hyvinvoinnin ja kestävän kasvun kehittämiseen sekä paikallisten, globaalien ja kulttuurienvälisten tekijöiden tutkimista.

Opetushallituksen tammikuussa järjestämässä Kansainvälisyysosaaminen korkeakoulutuksessa -työpajassa opiskelijoiden kansainvälisyysosaamiseen liitettiin muun muassa seuraavia tavoitteita: sujuva viestintä monikulttuurisessa ympäristössä, oman osaamisen liittäminen globaaliin kontekstiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin, vastuullinen ja kestävä toiminta ja toiminta monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi omalla alalla ja työyhteisössä.

Edellä mainittuja osaamistavoitteita voidaan edistää hyvin myös virtuaaliajan kansainvälisessä korkeakouluyhteisössä.

Minkälaista on sinun kansainvälisyysosaamisesi? Miten olet kehittänyt osaamistasi ja miten se näkyy työssäsi?

Lähteet

• Kokko, Teemu; Spens, Karen; Aholainen, Reijo; Hakala, Johanna; Hokkanen, Janne; Holmström, Sirpa; Lundin, Kenneth; Lähdeniemi, Sofia; Paakkanen, Irinja; Vihma-Purovaara, Tiina. 2020. Yhteistyössä maailman parasta: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjausten 2017–2025 seuranta ja kehittäminen. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:14. Saatavana: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162059   

• Korkala, Siru 2021. Virtuaalisen kansainvälisyyden muodot ja osaaminen toisen asteen oppilaitoksissa. Raportit ja selvityket 2021:3. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/virtuaalisen-kansainvalisyyden-muodot-ja-osaaminen-toisen-asteen

• OECD 2018. Preparing our youth for an inclusive and sustainable world. The OECD PISA global competence framework. Saatavana: https://www.oecd.org/pisa/Handbook-PISA-2018-Global-Competence.pdf

• Teeri, Tuula. 2019. Jokaiselle mahdollisuus kansainvälistymiseen. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:15. Saatavana: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161526